Hauhon suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön Hauhon paikallisosasto sotilaspojat ja pikkulotat.Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui kenttää hyväksi, mutta hieman kuoppaiseksi. Suojeluskuntien lopettamisen myötä vuonna 1944 suojeluskunnan omaisuus siirtyi valtiolle. Vuodesta 1946 Suojamäen rakennuksessa toimi Hauhon kunnallinen keskikoulu. Kunta osti talon vuonna 1949. Nykyään Suojamäessä on mm. Vanajaveden opiston tiloja.

**Miten hän onnistui elämään vääränlaisena ihmisenä eristetyssä kaupungissa neljä sotavuotta lähes ilman rahaa, talvien kylmyydessä, kesien kuumuudessa, turvattomana, vailla yhteyksiä ulkomaailmaan?**Marijan hiljainen sota kertoo monia järkyttäviä asioita ja kuvaa myös sitä, miten sekä Marija että kaikki banjalukalaiset väsyivät pitkien sotavuosien mittaan. **Monenlaista järkyttävää näki ja koki myös Terttu Lensu, joka kertoo omista kokemuksistaan kirjan lopussa.**

8 x 14 cm, kuvassa Hellman, Lillebran, Mûlberg, Saarast, Heidenthal, Silmberg, Feiman, Olegs, Silmkorp, Kask, Tsernuysen, Gränberg, Enk,man, Valton, Hirve?, Vides, Viikman, Naarak, Portnoi, Riksa, Tilk, Järmut - "Puutuvat miehet on päävahdis".

Erno ja Huuko keksivät taas kujeita kouluelämän harmaaseen arkeen ja tuloksena onkin melkoinen kaaos! Koulussa järjestetään keksintökilpailut, johon saavat osallistua kaikki muut paitsi rehtorin silmätikkuina olevat kaverukset. He joutuvat arestiin ja tekevät uusia jaksoja sarjakuvaansa Kapteeni Kalsarista. Kuinka ollakaan, yksi koulun oppilaista keksii niin hienon kopiokoneen, että sieltä tuleekin ulos eläviä, kolmiulotteisia kopioita! Ja kun pojat kopioivat salaa sarjistaan Kapteeni Kalsarista ja puhuvista vessanpöntöistä, kone syytääkin ilmoille hengenvaarallisia hurjistuneita pönttöjä. Ja tietysti rehtori jälleen joutuu hypnoosiin kun joku napsauttaa sormiaan ja muuttuu itse Kapteeni Kalsariksi, ilmojen sankariksi.

Osaatko käyttää tunteita elämänhallinnan tukena? Kun ulkoinen maailma muuttuu pirstaleiseksi, jopa agressiivista kilpailua korostavaksi, ahdistavaksi ja pelottavaksi, tarvitaan vastapainoksi oman mielen selkeyttä ja levollisuutta - tunnevoimaa! Tunnetaitoja voi oppia ja niitä kannattaa opetella! Tunnetaitojen hallitseminen työssä ja elämässä yleensä merkitsee todellista huippuosaamista. Kirja sisältää harjoitteluohjelman, jonka avulla voi opetella tiedostamaan tunteitaan ja opetella niiden käyttöä täysipainoisesti tilanteiden mukaan. Tunteiden jakaminen ja yhteistyö ovat organisaatioissa selviytymisen ja kehittymisen menestystekijöitä, jotka rikastuttavat ja antavat työlle merkityksen. Tunteva ihminen on järkevä ihminen! Tunnetaitojen käyttäminen saa aikaan iloa, helppoutta ja joustavuutta.

Lotta-Svärd - Kuvia ja kuvauksia Suomen sodasta 1939-1940Tekijä: Luukkonen Fanni et al. (toim.)ISBN:Tuoteryhmä: SotahistoriaKustantaja:Lotta-Svärd järjestöKieli:Painovuosi: 1941Painos: 1Sivumäärä: 286Sidonta: Sidottu, kuvakansi

Me nukumme kolmasosan elämästämme. Pidämme useinkin nukkumista selviönä, ainakin niin kauan kuin siihen ei liity ongelmia. Mutta monille yhä kiivaammaksi käynyt elämänrytmi on aiheuttanut unihäiriöitä. Tai sitten ihminen on krooninen kuorsaaja, jonka uni on laadultaan huonoa. On myös unisairauksia, kuten uniapnea tai narkolepsia, jotka on hyvä tunnistaa. Fil. tri Atle Dyregrov antaa järkeviä ohjeita ja vinkkejä kaikille, jotka kaipaavat hyvää unta. Hän opastaa mm. löytämään entistä paremmat unirutiinit, pysäyttämään painajaisunen, käsittelemään hereillä pitäviä ajatuksia ja rentouttamaan jännittyneen kehon. Kirjan ohjeet ja ajatukset on koeteltu käytännössä; Dyregrov on koonnut vuosien ajan metodeja, jotka parantavat unta. Teos sisältää myös luvun lasten nukkumisesta. Fil.toht. Atle Dyregrov on Bergenissä sijaitsevan kriisipsykologian keskuksen johtaja ja kokenut psykologi, joka on kirjoittanut runsaasti ammattikirjallisuutta.

Klassikko.

Näyttelijä Reidar Palmgrenin loistava esikoisromaani liikkuu poskettoman ja järkyttävän vaihtelevassa maastossa, toden ja epätoden rajamailla.