84 tekstikuvaa, 29 karttaa

Murresanakirjan pohjana käsikirjoitus: Sakkolan ja Metsäpirtin murteen sanaluettelo / Ad. Neovius. aineiston koonneet Adolf Neovius, Lauri Hakulinen ja Veikko Ruoppila ; toim. Veikko Ruoppila

rajatapahtumia Karjalankaalla 1918-1920

Karjalaisperheen liikuttava tarina alkaa talvisodan koettelemuksista, jatkosotaan venyneestä evakkomatkasta ja riemullisesta paluusta kotiin Laatokan Karjalaan keväällä 1942. Tilanne muuttui dramaattisesti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen myötä kesäkuussa 1944: Äiti ajatteli tulevaa tilannetta ja sitä että evakkoon tästä taas lähdetään. Miten siitä selvittäisiin? - - Hän muisteli talvisodan evakkomatkaa, ja sen ylivoimaisia rasituksia. Nyt tilanne oli vähintäänkin yhtä vaikea... Jossain hänessä alkoi kypsyä päätös. Erkki Kokosta ja hänen kolmesta veljestään tuli sotalapsia. Kielitaidottomat pojat laivattiin tuhansien kohtalotovereidensa tapaan Ruotsiin, jossa he hajaantuivat eri perheisiin. Elämä ei aluksi ollut helppoa, vaikka pojat saivat hyvät kodit ja rakastavat sijaisvanhemmat. Kullakin veljeksistä on oma selviytymistarinansa kerrottavanaan, mutta paluu Suomeen oli jokaiselle yhtä vaikea. Jälleen kielitaidottomina, kiusattuina ja syrjittyinä he joutuivat aloittamaan elämänsä uudelleen alusta. Vaikka ikävä ja henkinen kodittomuus ovat jääneet, on yhteys Ruotsiin ollut myös rikkaus, joka on seurannut veljeksiä läpi elämän.

Liimatta–Tyrisevä-rata on Venäjän rataverkkoon kuuluva rataosuus Karjalankannaksella. Se alkaa Viipurin keskustan kaakkoispuolella sijaitsevasta Liimatasta (Lazarevka) ja yhtyy jälleen Viipuri–Pietari-rataan Tyrisevässä (Uškovo) šuuri ennen Terijokea. Rata kulkee pääradan eteläpuolella pitkin Suomenlahden rannikkoa Johanneksen, Koiviston, ja Kuolemajärven kautta. Kaislahdesta (Popovo) on haararata Uuraaseen. HistoriaLiimatta–Tyrisevä-rata valmistui kahdessa osassa. Liikenteelle avattiin ensimmäisenä 73 kilometrin mittainen rataosuus Tyrisevästä Koivistoon vuonna 1916, ja Koiviston ja Liimatan välinen 43 kilometriä pitkä osuus valmistui vuonna 1925. Seuraavana vuonna rakennettiin lisäksi haararata Kaislahdesta Uuraaseen. Rata kuului alkuaan Suomen rataverkkoon, mutta toisen maailmansodan jälkeen se siirtyi kokonaan Neuvostoliitolle ja kuuluu nykyään Venäjän rataverkkoon.

Liimatta–Tyrisevä-rata on Venäjän rataverkkoon kuuluva rataosuus Karjalankannaksella. Se alkaa Viipurin keskustan kaakkoispuolella sijaitsevasta Liimatasta (Lazarevka) ja yhtyy jälleen Viipuri–Pietari-rataan Tyrisevässä (Uškovo) šuuri ennen Terijokea. Rata kulkee pääradan eteläpuolella pitkin Suomenlahden rannikkoa Johanneksen, Koiviston, ja Kuolemajärven kautta. Kaislahdesta (Popovo) on haararata Uuraaseen. HistoriaLiimatta–Tyrisevä-rata valmistui kahdessa osassa. Liikenteelle avattiin ensimmäisenä 73 kilometrin mittainen rataosuus Tyrisevästä Koivistoon vuonna 1916, ja Koiviston ja Liimatan välinen 43 kilometriä pitkä osuus valmistui vuonna 1925. Seuraavana vuonna rakennettiin lisäksi haararata Kaislahdesta Uuraaseen. Rata kuului alkuaan Suomen rataverkkoon, mutta toisen maailmansodan jälkeen se siirtyi kokonaan Neuvostoliitolle ja kuuluu nykyään Venäjän rataverkkoon.

-Tie on pitkä ja katkera. Se kulkee pakkotyön ja vankeuden kautta, ja sen varrella saa kokea sekä äidin onnen että hädän kurjissa oloissa sairastavan lapsen takia. -Armahduksen jälkeen, jonka hintana on liittyminen Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun, älykästä ja kielitaitoista Jelenaa odottaa loistava tulevaisuus. Hän hoitaa tehtäviä eri puolilla Eurooppaa, näkee Neuvostoliiton Novaja Zemljalta Mustallemerelle ja Vladivostokista Karjalaan, tutustuu moniin neuvostojohtajiin kuten Staliniin ja Hruštševiin, viettää öitä sekä Stalinin että pelätyn Berijan pojan kanssa.

Historiateos Jäi vain nimi sankarin. Johannekselaiset toisessa maailmansodassa kertoo Viipurin-lahden itäisellä rannalla sijainneen Johanneksen pitäjän asukkaiden vaiheista sodan kurimuksessa. Kirjan lehdillä lukija pääsee johannekselaisten mukana niin evakkotielle kuin kotirintamalle, sotilaiden ja lottien matkassa sodan verikentille sekä tutustuu Johannekseen taistelutantereena ja venäläisten asuma-alueena välirauhan aikana. Taustaa luo kuvaus Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan merkityksestä Suomen poliittisten päättäjien toimissa, kun kansainväliset voimat eri tahoilta puristivat maata. Laajemmin teos asettuu siten osaksi Karjalaa, osaksi Suomea ja kuohuvaa maailmaa.23 x 27 cm.

Kertomus kadonneesta saarestaBåten i vassen, suomiKirja Zilliacus, Benedict, 1921-2013. ; Suominen, Oili, 1941- Tammi 1991 5. lyhentämätön p. Ulkoasu348 sivua ; 22 cmKielisuomiAlkuteoksen kieliruotsiHuomautukset4. p. 1991 Kirjayhtymän kustantamanaJulkaistuHelsinki : Tammi 1991 SarjaTammen isotekstiset Luokitusudk 929 Zilliacusudk 908 KarjalaElämäkerrat. Muistelmat (ykl 99.1)Suomenruotsalaisen kirjallisuuden historia ja tutkimus (ykl 86.22)Lisää AiheetZilliacus, Benedict, → 1921-2013.

Kirjoittajia mm. Elina Karjalainen, Annikki Suni, Annina Holmberg, Sirkka Garam, Sesse Koivisto, Aura Koivisto, Mirkka Lappalainen, Marvi Jalo, Úlla-Maija Aaltonen

Päiväkirja sodan vuosilta 1941–1942