Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri.

Uudessa kirjassaan Eero Hämeenniemi matkustaa eri puolilla Intiaa ja pistäytyy myös Indonesiassa ja Nepalissa. Kirja esittelee niin kohdemaiden arkielämää kuin korkeakulttuuriakin. Erityisesti Hämeenniemeä kiinnostaa kulttuurivaikutteiden kulkeutuminen paikasta toiseen sekä se, miten eteläisen Aasian nykyisyys on muovautunut pitkien historiallisten kehityslinjojen seurauksenaHämeenniemen eloisa kieli ja ihmisläheinen tapa sukeltaa keskelle matkakohteensa jokapäiväistä elämää tuo vieraat kulttuurit kotoisan lähelle. Eksotiikan takaa paljastuu tuttu arjen ja juhlan, ilon ja surun leikki.Hämeenniemen edellinen kirja Missä sade leikkii (2004) oli matka tamilien kulttuuriin. Norsuilla etuajo-oikeus luo sille laajempaa historiallista ja maantieteellistä taustaa. Kirjat täydentävät toisiaan, eivätkä sisällä samaa materiaalia.Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) toinen koti on sijainnut Chennaissa, Etelä-Intian Tamil Nadussa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Hämeenniemi on perehtynyt syvällisesti intialaiseen elämäntapaan, kulttuuriin, uskontoon ja politiikkaan. Tamilinkielentaitoisena hän seurustelee sujuvasti niin rikshakuskien, räätälien kuin musiikkigurujenkin kanssa. Hämeenniemellä on länsimaiselle taiteilijalle ainutlaatuiset suhteet tunnettuihin karnaattisiin muusikoihin. Hän on toiminut opettajana Intiassa, kutsunut intialaisia taiteilijoita konsertoimaan Suomeen ja vienyt useita suomalaisia muusikoita esiintymään Intiaan.Hämeenniemi on yksi tunnetuimmista nykysäveltäjistämme ja hän opettaa sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Hämeenniemi toimi kauan myös Helsingin Sanomain kolumnistina.

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Asiasanat: yhteiskuntakuvaus, demokratia, yhteiskuntakehitys, kulttuuri, poliittinen kehitys, arki, postkommunismi, demokratiavaje

**Taikaviitta - Rakastettuni. Roope-sedän tietotoimisto - Ankkalinnan pamaus . Fethry Duck - The Collision. Touhoa enkuksi! Aku ja Touho tutkimushaastattelijoina. Ankkataidetta Suomesta - Kari Korhonen. Moby Ankka - Ankportin tarinoita 7: Matkailu avartaa

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Kakkososassa tarjolla on agilitytuomarin luomia haasteita kolmosluokkaan ja matkalle kolmosluokasta Suomen huipulle ja siitä eteenpäin maailman mittelöihin. Näissä radoissa riittää pähkinöitä purtaviksi. Kirjassa on ratoja, jotka ovat teknisesti, hallinnaltaan ja ajoituksiltaan vaativia. Ne kannustavat kilpailijaa kehittymään ja ottamaan koiransa kanssa askeleita yhä ylemmäs ja ylemmäs omassa agilityosaamisessaan. Suurin osa kirjoissa olevista radoista on ollut kilpailukäytössä, mutta mukana on myös pelkästään näitä kirjoja varten suunniteltuja uusia, ennen julkaisemattomia ratoja. Kuvitettu. Dimensiot 30 ¤ 21 cm.

Mukava matkakoko

Mukava matkakoko

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Muu(t) tekijä(t): Antti EirolaSarja: Kirjokansi 295Asiasanat: historia, matkailu, nuoret, kokemukset, muistot, muistitieto, liftaus, Ungdomar, erfarenhetsberättelse, minnen (hågkomster), turism, liftning

Asiasanat: kulttuurihistoria, matkat

Muu(t) tekijä(t): Markku Siivola, Orvo Raippamaa ym.Asiasanat: uskonnonfilosofia, parapsykologia, totuus, totuudellisuus