Muu(t) tekijä(t): Alexander Thomas, Herbert G. Birch ym.Alkuteos: Your child is a person

Muu(t) tekijä(t): Pirkko Talvio-JaatinenAlkuteos: Counterpoint

Muu(t) tekijä(t): Marja Helanen-AhtolaAlkuteos: Almost paradise

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Ismo LoivamaaAsiasanat: kirjallisuudentutkimus, kirjailijat

Muu(t) tekijä(t): Mika Tiirinen, Seppo RaudaskoskiAlkuteos: Dreams from my father : a story of race and inheritance

Muu(t) tekijä(t): Juhani JaskariAlkuteos: The sun is my shadow

- Postitus 3,80€

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Muu(t) tekijä(t): Jaana Iso-Markku, Mikko Lantz ym.Alkuteos: Discover Western EuropeAsiasanat: luonto, kulttuuri, luonnonvarat, väestö

Muu(t) tekijä(t): Ilona Sevelius, Jaana Iso-Markku ym.Sarja: Muuttuva maailmaAsiasanat: luonto, elämäntapa, teollisuus, kaupungit, kulttuuri, luonnonvarat, väestö, elinkeinot, naturen, livsstil, kultur

Johannes Viiniköynnös eli erakkona Pohjois-Irakin vuoristossa 700-luvulla. Hän oli syvähenkinen mystikko, joka tunsi sisäisen elämän ulottuvuudet ja sai kokea salaisia Hengen vaikutuksia. Karismaattisuutensa takia hänellä oli myös runsaasti kadehtijoita ja vihamiehiä. Johannes Viiniköynnös oli askeettinen kilvoittelija mutta myös runollinen taiteilijasielu. Hänen ajattelunsa on ylevää ja kielikuvat kauniita. Aatehistoriallisesti on mielenkiintoista, että monet Johanneksen teemat ovat samoja, jotka tunnetaan myöhemmästä suufilaisuudesta eli islamilaisesta mystiikasta. Palava ruoko on kokoelma Johanneksen kirjeitä toisille kilvoittelijoille. Niissä käsitellään sisäisen elämän piirteitä ja hengellisiä vaikutuksia lämpimällä ja persoonallisella tavalla. Syyriankielisen alkutekstin on suomentanut ja johdannon laatinut filosofian tohtori munkki Serafim. Hän on julkaissut lukuisia itäiseen kristillisyyteen liittyviä kirjoja, kuten Tie ylösnousemukseen (2006). Kirjapajan sarjassa Henki ja elämä ilmestyy munkki Serafimin teos Vapaus (2007). Sarja Sapientia.Postitus 6€