Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä. Dimensiot20 ¤ 14 cm

Dimensiot 20 ¤ 14 cm.

Dimensiot 19 ¤ 13 cm.

Dimensiot 18 ¤ 12 cm. Kirjan selkää korjailtu. Etukannessa pieni tahra, kansissa muutenkin kulumaa.

Merkinnät: omistajamerkintä

Romaani on kertomus suomalaisesta vanginvartijan tyttärestä, joka kuningas Eerik XIV:n puolisona rakasti, kärsi ja kirjoitti nimensä lähtemättömästi Ruotsi-Suomen historiaan. Dimensiot 19 ¤ 13 cm.

Dimensiot 19 ¤ 13 cm.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: novellit, näytelmät

Muu(t) tekijä(t): Mika Oksanen, Quinton WinterAlkuteos: Stories for boys who dare to be differentAsiasanat: pojat, julkisuuden henkilöt, miehet, merkkihenkilöt, yhteiskunnalliset vaikuttajat

Muu(t) tekijä(t): Raimo Kinisjärvi, Mika Siltala ym.Sarja: O&O -sarjaAlkuteos: FatherlandAsiasanat: käännökset, romaanit, suomenkielinen kirjallisuus

Muu(t) tekijä(t): Mika Huovinen, Kristian von EssenSarja: Historicus skriftserie volym 9Asiasanat: historia, kartanot, suomenruotsalaiset, satakunta, paikallishistoriat (historiikit), Kokemäenkartano

Muu(t) tekijä(t): Jami Järvinen, Mikael Hed ym.Sarja: AamuraksutAsiasanat: sarjakuvat

Muu(t) tekijä(t): Mika Tiirinen, Eddie CampbellAlkuteos: From hell

Dimensiot 19 ¤ 13.

6 x 10 cm. Josef Thaddeus Tvarjansky (27. maaliskuuta 1783 Goldingen, Kuurinmaa – 7. syyskuuta 1852 Helsinki) oli Suomeen muuttanut sotilaskapellimestari, joka toimi Kaartin soittokunnan ensimmäisenä kapellimestarina 1819–1852. Twarjanskyn vanhemmat olivat kaupunginmusikantti Mikael Twarjansky ja Anna Lovisa Lapieszno. Hän meni 1825 Viaporissa naimisiin Johanna Lovisa Charlotta Jahnssonin (1808–1848) kanssa.[1][2]Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvättiin 1. huhtikuuta 1819 ensimmäiset kolme musikanttia ja saman vuoden lopulla 12 hengen vahvuuteen kasvaneen soittokunnan kapellimestariksi tuli Josef Thaddeus Tvarjansky. Vuonna 1824 33-henkiseksi kasvanut soittokunta muutti sitten Parolasta Helsinkiin. Vuonna 1829 Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimeksi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoona ja samalla myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Tämän jälkeen pataljoonaa soittokuntineen alettiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Vuosina 1831-1832 Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen, vuonna 1848 Suomen Kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme-laulun ensiesityksiin ja vuonna 1849 soittokunta osallistui Suomen kaartin mukana Unkarin kapinan kukistamiseen.[3]

Dimensiot 20 ¤ 13 cm.