Kansissa kulumaa ja viimeisen sivun alareunassa pieni repeämä

Suomalaisen wirsikirjan historia vuodelta 1880.

Ilorannan historiasta kertova kirja. Useita kuvia sivuilla.

Lahden historiaa. Paljon kuvia.

Petsamon historia 1920-1944. Karttoja etu- ja takakansissa.

Daughter of the Salpausselkä ridges. Kiitosteksti ja nimikirjoituksia etukannessa.

Mukana 2 karttaliitettä joihin värikoodein merkitty miten sankarivainajat jakaantuvat paikkakunnittain Suomessa. Suomen tie vapauteen toisesta maailmansodasta oli sotilaiden kannalta maailman neljänneksi raskain. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä lähes 91 000 ja haavoittui lähes 190 000 sotilasta. Enemmän tappioita suhteutettuna väkilukuun kärsivät vain Neuvostoliitto, Saksa ja Itävalta. Vapautemme sankaritarina ei häviä koskaan! Tässä kirjassaan Tarmo Metsälä kertoo ainutlaatuisesta tutkimuksestaan. Kenttätyön lisäksi hän on elämänsä aikana lukenut kaiken mitä on käsiinsä saanut ja mitä viime sodistamme on kirjoitettu ja haastatellut lähes1000 ihmistä. Kaikkeen tähän perustuen hän kertoo, miten talvi- ja jatkosodan joukot perustettiin, minkä kunnan miehistä muodostettiin mikäkin divisioona. Selkeisiin karttoihin perustuen hän kertoo kunkin talvi- ja jatkosodan divisioonan taistelujen tien. Hän selvittää molempien sotien tappioluettelot seurakunnittain. Hän herättää kysymyksiä ja hakee vastauksia. Hän pohtii sodan johdon ratkaisuja. Miksi uhrien määrä seurakunnittain vaihtelee niin paljon? Miksi jonkun seudun menetykset olivat niin suuret? Oliko se johtajien rämäpäisyyttä, kyvyttömyyttä vai kohtalon ivaa? Sankaruutta kun ei voi mitata vain uhrin suuruudella. Miksi tiettyjä komentajia ja joukkoja rasitettiin enemmän kuin muita? Missä taisteluissa ja miten miehet kaatuivat.

Etusivulla omiste. Takakansi: Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun. VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista. Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana

Suomettumisen uusi historia

sis. piirustukset

Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella

Eura, Honkilahti, Kiukainen. Isostavihasta nykypäiviin.

Kuvakirja.

a1

Annikki Arnin tarinoita menneisyydestä.