Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita. Vuonna 1881 siitä tuli ensimmäisenä kotimaisena sanomalehtenä kuudesti viikossa ilmestyvä. Levikiltään se oli toiseksi suurin Hufvudstadsbladetin jälkeen. 1900-luvun alkuun mennessä lehdestä kehittyi Suomalaisen puolueen tärkein äänenkannattaja. Lehti lakkasi vuonna 1918, jolloin sen tilalle perustettiin Uusi Suomi

Suomen naisen tie kertoo suomalaisen naisen menestystarinan piikasesta presidentiksi. Tutkiva tietokirja.Kuvitettu.Dimensiot: 25*18cm.

Mielikuvia ja mietteitä menneistä ajoista. Urpo Miettinen on vanginnut akvarelleissään taidokkaasti nostalgiset miljööt ja maisemat sekä kuvissaan hän pohtii lämminhenkisesti iäksi kadonneita näkymiä ja muuttuvaa Suomea - kyläraitista Helsingin asemalle. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 25 cm.

Teoksen ohjeilla järjestät onnistuneet juhlat. Kattauksia, sisustuksia, menuvalikoimia, reseptejä ja teemoja.Kuvitettu.Dimensiot: 29*23cm.

Teos on muutakin kuin pelkkä keittokirja, siitä löytää kaikki mitä tarvitaan onnistuneiden kutsujen järjestämiseen. Tasapainoisia menukokonaisuuksia.Kuvitettu.Dimensiot: 31*24cm.

-Tällöin hän kokee voimakkaasti kiinnityvänsä kotiin ja sen eheiden arvojen maailmaan.

Kesäkuu 2/2012 (52)Imurihuuhdonnan ihmeitäMauri sai mennäKultamuseolla Onnen HippujaSavottakahvilassa korukurssiPaluu metsäänPalsin KultakeisaritRaakkukantaa elvytetäänHeinon Topin päiväkirjat VKoltta-arkisto InariinKottikärrymiehen kultalöytöPekka Salonen muistoissammeLapin arkeologiaaKultakuninkaallisetEnnuslintuja ja kultajumaliaLuttojoen vaellustaimen

7x10 cm

Mikä on muuttunut tähän päivään mennessä ? Kadut muuttuneet? Rakennuksen käytttarkoitus muuttunut jne.

Mikä on muuttunut tähän päivään mennessä ? Kadut muuttuneet? Rakennuksen käyttötarkoitus muuttunut jne.

Apteekkien Eläkekassa on pisimpään toiminut yksityinen eläkelaitos Suomessa. Kassan vaiheet kuvastavat yrityksiä, erehdyksiä ja lopulta onnistumisia eläketurvan rakentamiseksi apteekkialalla ja laajemminkin Suomessa.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.