Alho Arja, Tammi, 1997
sovittelusta.-Alho kutsuu kirjaansa suoraksi toiminnaksi, jolla hän hakee "yhteyttä kansalaisiin ilman vääristäviä peilejä". Hän kokee joutuneensa kolmena peräkkäisenä syksynä "woodoonukeksi", johon pistetään neuloja pahasta eroon pääsemiseksi.-Alho piirtää omasta toiminnastaan varsin virheettömän kuvan. Sen sijaan kirjan sivuilla saavat osansa katkerista kommenteista monet tiedotusvälineet, virkamiehet ja Alhoa kalvaneet puoluetoverit. Hän kokee saaneensa ankkalammikolla ruman ankanpohjan roolin.-Itse tapaus Sundqvistista ei uutta varteenotettavaa tietoa löydy. Se on luonnollista, sillä "Uffegaten" käsittely on kesken perustuslakivaliokunnassa. Alhon toimintaa koskevan lausunnon sorvaaminen saattaa jäädä jopa kesän kynnykselle, koska valiokunta odottaa uudelleen käynnistettyjen poliisitutkimusten päättymistä.-Alho pitää kiinni vahingonkorvausta koskevasta ratkaisustaan, jota hän luonnehtii tarkasti harkituksi.-Hän kertoo lisäksi arvelleensa jo etukäteen kansalaisten reagoivan kielteisesti Sundqvist-sopimukseen.- Kun kansa vaatii kostoa, minun olisi pitänyt kostaa. Mutta minä en halua olla koston enkeli. En vaikka saisin kuinka suuren suosion, sillä silloin olisin myynyt itseni pimeyden voimille, Alho kuvailee.