Jaetun Saksan tilanne oli Suomelle suuri kansainvälinen kiistakysymys kylmän sodan aikana. Huhtikuussa 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimus perustui Saksan sotilaalliseen uhkaan. Kun Saksa jaettiin 1949 kahdeksi valtioksi, Suomi jäi kahden Saksan loukkuun: Suomi ei voinut solmia diplomaattisuhteita kummankaan Saksan kanssa. Hyvien suhteiden ylläpitäminen samanaikaisesti ja tasapuolisesti Bonniin ja Itä-Berliiniin oli kuin nuorallatanssia, jossa köyden kumpikin pää tuntui olevan Moskovassa. 236 s. ; 25 cmTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003Sarja Historiallisia tutkimuksia, ISSN 0073-2559; 216.Luokitus Suomen historia (udkf 948.0)Kansainväliset suhteet. Kansainvälinen politiikka. Ulkopolitiikka. Ystävyysseurat (udkf 327)Kansainvälinen politiikka (ykl 32.5)Vuodesta 1946- (ykl 92.74)Aiheet 1950-luku 1960-luku 1970-luku diplomaattisuhteet kansainväliset suhteet YYA-sopimus puolueettomuus poliittinen historia historia kylmä sota Saksa Saksan demokraattinen tasavalta Neuvostoliitto Suomi Saksan liittotasavalta Seppo HentiläPalkinnot Vuoden historiateos, 2003ISBN 951-746-465-7 nidottu

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 216Asiasanat: kansainväliset suhteet, diplomaattisuhteet, puolueettomuus, YYA-sopimus

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 216Asiasanat: kansainväliset suhteet, diplomaattisuhteet, puolueettomuus, YYA-sopimus