Etusivulla tekijän omiste.Bengtskärin majakan valot sytytettiin ensimmäisen kerran 19. joulukuuta vuonna 1906. Mahtavan graniittirakennusken oli tarkoitus johdattaa valollaan merenkulkijoita ikuisesti. Tuskinpa kukaan osasi tuolloin aavistaa, että jo sadan vuoden kuluttua merenkulkua ohjaisivat aivan toisenlaiset laitteet. Majakkasaarta piti myös huoltaa, jotta majakanvartijoiden olisi mahdollista elää saarella perheineen. Tarvittiin muitakin rakennuksia kuin torni. Rakennettiin esimerkiksi petrolikellari, puuliiteri, muonavarasto, makeavesisäiliö ja sauna. Vähitellen saarella asuvien ihmisten elämä muuttui melko mukavaksi. Bengtskärin majakka ei kuitenkaan vain ohjannut merenkulkijoita turvallisesti Hankoon johtavalla väylällä, sillä se sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla. Bengtskärissä käytiin jatkosodassa Lounais-Suomen suurin taistelu, jota käytiin maalla, merellä ja ilmassa. Sotien jälkeen majakka automatisoitiin, ja rakennus joutui seisomaan tyhjillään. Välillä se oli hyvin huonossa kunnossa. Nyt majakka on taas kunnnostettu niin huolellisesti kuin suinkin. Enää siitä ei tehty majakanvartijaperheitten kotia tai sotilaitten vartiopaikkaa, mutta historian voi saarella kuitenkin yhä kohdata. Nykyään Bengtskärin majakka toimii museona ja matkailukohteena, ja sinne saapuu kesäisin ihmisiä läheltä ja kaukaa.

Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan.Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.Sarja Kirjokansi, ISSN 2323-7392; 179.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)udkf 908 HelsinkiSuomen historia (udkf 948.0)Rakennukset. Rakennustyypit (ykl 72.2)Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)Suomen historia (ykl 92)Aiheet kerrostalot virastotalot asuinrakennukset asukkaat arkkitehtuuri uusrenessanssi rakennushistoria kaupunkihistoria historia Ullanlinna (Helsinki)

Muu(t) tekijä(t): Bill Kerwin, Maija RantanenSarja: Wallace & GromitAlkuteos: Wallace & Gromit, A Close ShaveAsiasanat: pop up

Muu(t) tekijä(t): Bill Kerwin, Maija RantanenSarja: Wallace & GromitAlkuteos: Wallace & Gromit, A Close ShaveAsiasanat: pop up

Muu(t) tekijä(t): Bill Kerwin, Maija RantanenSarja: Wallace & GromitAlkuteos: Wallace & Gromit, A Close ShaveAsiasanat: pop up

Asiasanat: talvisota, jatkosota, historia, Mäntsälän kapina, päätöksenteko, politiikka, pula-ajat, noottikriisi, Suomi, sortovuodet, YYA-sopimus, suomettuminen, yhteiskunta, puolustus, itsenäisyys (valtiot)