Aatteen paimenpojat : romaani / Lauri Lassinpelto. / Loikkaa: valikkoon, hakuun Lauri Olavi Lassinpelto (11. elokuuta 1912 Sippola – 5. syyskuuta 1972 Jyväskylä) oli suomalainen rautatievirkailija ja kirjailija.Lassinpelto kävi kansakoulun ja valmistui rautatieopistosta 1945. Hän toimi rautatievirkailijana 1944–1972 ja järjestelymestarina 1964–1972. Lassinpelto oli Keski-Suomen kirjailijoiden varapuheenjohtajana 1970-luvun alussa.Lassinpellon romaani Aatteen paimenpojat kertoi rautatieläisten ammattiliiton toiminnasta 1950-luvulla<br/><br/>Tekijä:Lassinpelto, Lauri. Nimeke:Aatteen paimenpojat : romaani / Lauri Lassinpelto.Kieli:suomiJulkaistu:Jyväskylä : [kustantaja tuntematon], 1960.Ulkoasu:281 sivuaUDK-luokitus:894.541 -3

Tekijä:Viljanen, Lauri. Nimeke:Valikoima runoja / Lauri Viljanen.Kieli:suomiJulkaistu:Porvoo : WSOY, 1958.Ulkoasu:126, [2] s., 1 kuval. : kuv. ; 16:o.Sarja:Suomalainen parnasso Suomalainen parnassoUDK-luokitus:894.541 -1

12 x 20 cm. Suomalainen Nuija oli vuonna 1875 perustettu suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö.[1] Yhdistyksen jäseniksi otettiin Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osakuntien jäsenyyksistä riippumatta. Se oli virallinen ylioppilasyhdistys vuoteen 1882[2].Perustamisestaan lähtien Suomalainen Nuija edisti vierasperäisten nimien suomalaistamista. Vuonna 1876 nimensä muuttivat esimerkiksi järjestön tuleva puheenjohtaja Matti Äyräpää (aiemmin Europaeus), A. J. Mela (aiemmin Malmberg) sekä Lauri Kivekäs (Stenbäck).[3]. Yhdistyksessä toimi erityinen nimensuomalaistuttamistoimikunta, joka julkaisi vuonna 1906 teoksen Kokoelma suomalaisia nimiä.[4]Yhdistys harjoitti valistustoimintaa jäsentensä kotiseuduilla heidän pitämiensä kansantajuisten luentojen muodossa. Suomalainen Nuija maksoi esiintyjien edestakaiset matkat, mikä lienee ollut merkittävä kannustin tälle toiminnalle, vaikka mitään varsinaisia luentopalkkioita ei maksettukaan.[5]

Koko nimi: Jumalattoman vanhurskauttaminen : juhlakirja professori Lauri Haikolan täyttäessä 60 vuotta 9.2.1977 = Iustificatio impii : reverendissimo ac doctissimo domino sexagenario Lauri Robert Haikola, doctori theologiae professori in UniversitateMuu(t) tekijä(t): Jussi TalasniemiSarja: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 103

Koko nimi: Jumalattoman vanhurskauttaminen : juhlakirja professori Lauri Haikolan täyttäessä 60 vuotta 9.2.1977 = Iustificatio impii : reverendissimo ac doctissimo domino sexagenario Lauri Robert Haikola, doctori theologiae professori in UniversitateMuu(t) tekijä(t): Jussi TalasniemiSarja: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 103

Lauri Ahlgren , malli litografia 1/25, 1955 44x30/57x43 cm, /Lauri Kalevi Ahlgrén (s. 4. syyskuuta 1929 Karkku) on suomalainen taidegraafikko, taidemaalari ja taidealan järjestövaikuttaja. Hän on tunnetuimpia informalismin edustajia Suomessa. Ahlgrénin värikkäät abstraktit litografiat muodostuvat selvärajaisista alueista ja liittyvät muotokieleltään sarjakuvamaailmaan.Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1980–1985. Ahlgrénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969 ja professorin arvonimi vuonna 1997.

Mm. Lauri Pohjanpää: Käräjillä, Otto Manninen: Hiljaisuus ja V.Tarkiainen: Kuinka runot syntyvät

Lauri Armas Yrjö Ylönen (21. lokakuuta 1895 Helsinki – 14. toukokuuta 1924) oli suomalainen taidemaalari.Ylönen opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1913–1914 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1914–1916. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1915, 1916 ja 1917.Pilapiirtäjä

Lauri Kettusen sanakirjan virolainen uusintajulkaisu 1980-luvun lopulta.

Lauri Kettusen sanakirjan virolainen uusintajulkaisu 1980-luvun lopulta.

Lauri Nikolai Tokkola oli suomalainen taidemaalari. Lassi Tokkola opiskeli Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulussa 1914–1917 ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1921–1923. WikipediaSyntyi: 21. tammikuuta 1899Kuoli: 6. lokakuuta 1975

Lauri Arvid Parikka oli suomalainen kuvataiteilija. Lauri Parikka opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1911-1913 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1915. WikipediaSyntyi: 23. syyskuuta 1895, HelsinkiKuoli: 29. joulukuuta 1965, Helsinki

Kosken uusi tohtori : kylätarina / Kerttu Kärkkäinen. Kerttu Fredrika Räisänen o.s. Kärkkäinen (30. heinäkuuta 1881 Iisalmi – 19xx ) oli suomalainen kirjailija.Räisäsen vanhemmat olivat kauppias Lauri Olli Kärkkäinen ja Karoliina Putkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1902 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1910.Räisänen oli naimisissa vuodesta 1913 Kärkkäinen & Putkonen Oy:n toimitusjohtajan Juho Heikki Räisäsen kanssa. Hän oli iisalmelaisen kansalaisyhteiskunnan ja järjestöverkoston keskeisiä vaikuttajia. Hän kuului Kansallisyhdistyksen ja Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton johtokuntaan ja oli Iisalmen lottien puheenjohtaja. Hänellä oli iisalmelaisyhteisössä sukunsa ansiosta vahva asema<br/><br/>Tekijä:Kärkkäinen, Kerttu Fredrika. Nimeke:Kosken uusi tohtori : kylätarina / Kerttu Kärkkäinen. Kieli:suomi Julkaistu:Helsinki : Otava, 1911. Ulkoasu:147 s. UDK-luokitus:894.541 -3

Muu(t) tekijä(t): Lauri A Vuorela Esko Suomalainen

Muu(t) tekijä(t): Lauri A. Vuorela

Muu(t) tekijä(t): Unto LuukkoMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kluuvin säätiön julkaisuAsiasanat: historia, historiikit, pankit, säästöpankit, historiker (verk), banker, sparbanker