Kaarlo Haapanen, Tammi, 1982
Eletään vuotta 1920, 40 perheen - sahalaisten ja tupakkatehtaalaisten - asuttama kortteli on usean puutalon muodostama vuokraslummi. Lähes puolet perheenhuoltajista on leskiä ja he elävät toimeentulominiin rajoilla. Tarina kerrotaan pienen pojan näkökulmasta, jonka erehtymätön muisti tallettaa jokaisen sanan, jokaisen tapahtuman tässä värikkäässä miljöössä. Kesäkuusta tammikuulle ulotuvan tarinan kuluessa nähdään elämän koko kuva: auvoisista kesäpäivistä meren saaressa joudutaan kalseaan ja jatkuvan puutteen leimaamaan arkeen.