Karjalasta PaimioonKirjaHenkilö Kaartinen, Helena, 1949-Paimion seudun karjalaiset : Paimio-seura 1990Ulkoasu 114, [2] sivua : kuvitettu, karttoja ; 25 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: [2. p.] 1991.Kannessa myös: Myö ko tultii ... ja kummot me kaik eletti.Julkaistu [Paimio] : Paimion seudun karjalaiset : Paimio-seura 1990Luokitus Henkilöhistoria. Elämäkerrat. Muistelmat. Matrikkelit. Genealogia (udk 929)Väestötiede. Väestötutkimus. Demografia. Muuttoliike. Siirtolaisuus (udk 314)Sotamuistelmat (ykl 99.139)VÄHEMMÄN Aiheet muistelmatkarjalaisetsiirtolaisetsiirtoväkiPaimioValmistaja (Ykköstien kirjap.)Lisätiedot Helena Kaartinen

Meidän päiviemme karjalaiset elävät suurimmaksi osaksi diasporassa, hajallaan muun kansan keskuudessa kaikkialla maassa - ja myös laajalti maan rajojen ulkopuolella ympäri maapalloa. Jokainen karjalainen kantaa sisällään karjalaisten vuosituhantisen vaelluksen perintöä vainon aikoineen ja onnen päivineen. Suomessa Karjalan ja muiden maakuntien molemminpuolinen vuorovaikutus on synnyttänyt yhtenäisen Suomen kansan. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja siellä asuvien karjalaisten yhteistoiminta on koitunut alueen ja koko maan menestykseksi ja parhaaksi. Mutta keitä me olemme ja mistä tulemme? Näihin nykynuoriakin kiehtoviin kysymyksiin saamme monipuolista valaistusta tietokirjailija Paavo Suonisen monivuotisen uurastuksen tulostuksena syntyneestä kirjasta Karjala keskellämme. Varsinaisen päätekstin lisäksi kirjaan sisältyy joukko asiaa eri puolilta havainnollistavia erillisartikkeleita. Näin yksien kansien väliin sisältyy tavallaan useampikin kirja: Tiivis tietopaketti Karjalasta ja karjalaisten vaiheista.Luokitus Suomen historia (udkf 948.0)udkf 908 KarjalaVäestötiede. Väestötutkimus. Demografia. Muuttoliike. Siirtolaisuus (udkf 314)Suomen historia (ykl 92)Karjala (ykl 92.87)Aiheet Ruotsin vallan aika autonomian aika itsenäisyyden aika luovutetut alueet karjalaiset siirtoväki pääkaupunkiseutu (Suomi) historia Suomi Karjala

Bibliotheca Historica IIIRuotsi oli laajentunut valloituksiensa myötä 1600-luvulla pohjoiseksi suurvallaksi Euroopassa. Laajentumisen seurauksena Ruotsi hallitsi alueita, joiden väestön kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkesi muusta valtakunnasta. Inkerinmaan ortodoksista uskoa tunnustava alkuperäisväestö oli kulttuuriltaan leimallisesti itäinen. He olivat kuitenkin vähemmistö myös 'omalla maallaan', sillä Inkerinmaalle oli 1600-luvun kuluessa muuttanut Suomesta runsaasti luterilaista väestöä autiotilojen houkuttelemina.Luterilaiseen tunnustukselliseen yhtenäisyyteen pyrkineelle Ruotsille suomensukuisia kieliä puhuneet ortodoksit eli inkerikot ja vatjalaiset oli ongelma. Uskonnollisen yhtenäisyyden ihanteen mukaisesti heistä oli tehtävä Ruotsin kuninkaan luterilaisia alamaisia. Narvan superintendentti Johannes Gezelius nuorempi ja Inkerinmaan kenraalikuvernööri Göran Sperling ryhtyivät tarmokkaasti toteuttamaan tätä uskontopolitiikkaa. Heidän toimintaansa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä yhteiskunnallisen eliitin käsityksistä 'etnisistä' ja vierasuskoisista väestöryhmistä varhaisella uudella ajalla.Ruotsalaisen esivallan harjoittama uskontopolitiikka sai aikaan vastareaktioita ortodoksirahvaassa. Ortodoksitalonpoikien pyrkimys parantaa asemaansa kertoo siitä, miten Ruotsin itäisen provinssin Inkerinmaan uskonnollisen vähemmistön varhaismoderni identiteetti rakentui ja myös sitä, keihin nämä ihmiset halusivat samastua 1600-luvun lopulla.

Sarja: Bibliotheca historica 111Asiasanat: inkeriläiset, uskontopolitiikka, ortodoksit, vatjalaiset

Sarja: Bibliotheca historica 111Asiasanat: inkeriläiset, uskontopolitiikka, ortodoksit, vatjalaiset

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Bibliotheca historica 111Asiasanat: inkeriläiset, uskontopolitiikka, ortodoksit, vatjalaiset

Merkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Elsa VuorjokiAsiasanat: naiset, karjalaiset, kvinnor, karelare