Tekijä: Stenbäck, Signe, 1887-1958. Nimeke: Äidin osa / kirjoittanut Signe Stenbäck.Kieli: suomiJulkaistu: Helsinki : Kirja, 1927.Ulkoasu: 212, [1] sivuaHuomautus: Lisäpainokset: 2. p. 1927.UDK-luokitus: 894.541 -3Muita luokituksia: 84.2 (ykl)

J. C. Beck'in kristillisiä puheita : kokoelma ewankeliumisaarnoja kulleki juhla- ja sunnuntaipäiwälle kirkkowuodessaKirjaBeck, J. C. ; Stenbäck, K. E.D. Palanderin kirjapaino 1887. NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)Ulkoasu 855 s.Kieli suomiJulkaisija Pori : D. Palanderin kirjapaino 1887.Aiheet harvinaiskirjat.kristillinen kirjallisuus.saarnat.Lisätiedot [J. C. Beck] ; suom. K. E. StenbäckKontrolloimaton nimeke Kristillisiä puheita

Sångkurs för skolanKirjaHenkilö Törnudd, Aksel, 1874-1923 ; Stenbäck, Greta ; Hynén, KarinSöderström 1945. 4. uppl NÄYTÄ MUUT VERSIOT (5)Ulkoasu XXII, 212 sivuaKieli ruotsiAlkuteoksen kieli ruotsiHuomautukset Lisäpainokset: 5. uppl. 1948.Julkaistu Helsingfors : Söderström 1945.Lisätiedot Aksel Törnudd

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: memoarer, Sissel Lund-Stenbäck

Asiasanat: memoarer, Sissel Lund-Stenbäck

Kotihartauskirja Raamatun lause selityksineen käytettäwä Aamu- ja Ehtoohartaushetkinä kautta koko wuoden M.F. Roosin hausbuch nimisestä teoksesta mukaillen suomentanut K.E. Stenbäck.<br/><br/>16 x 23 cm.

Tamperelaisen Tavastia vapaamuurariloosin 50-vuotisjuhlajulkaisu. Varustettu kirjoittajan E. Stenbäckin signeerauksella.Hakusanat: näkymättömän temppelin rakentajat, vapaamuurarius, freemasonry, freemason, vapaamuurari

13 x 19 cm.

19 x 13 cm

Muu(t) tekijä(t): Johannes SalminenSarja: Finlandssvensk vitterhet; Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr. 458

Muu(t) tekijä(t): Otto ManninenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: pietismi

12 x 20 cm. Suomalainen Nuija oli vuonna 1875 perustettu suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö.[1] Yhdistyksen jäseniksi otettiin Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osakuntien jäsenyyksistä riippumatta. Se oli virallinen ylioppilasyhdistys vuoteen 1882[2].Perustamisestaan lähtien Suomalainen Nuija edisti vierasperäisten nimien suomalaistamista. Vuonna 1876 nimensä muuttivat esimerkiksi järjestön tuleva puheenjohtaja Matti Äyräpää (aiemmin Europaeus), A. J. Mela (aiemmin Malmberg) sekä Lauri Kivekäs (Stenbäck).[3]. Yhdistyksessä toimi erityinen nimensuomalaistuttamistoimikunta, joka julkaisi vuonna 1906 teoksen Kokoelma suomalaisia nimiä.[4]Yhdistys harjoitti valistustoimintaa jäsentensä kotiseuduilla heidän pitämiensä kansantajuisten luentojen muodossa. Suomalainen Nuija maksoi esiintyjien edestakaiset matkat, mikä lienee ollut merkittävä kannustin tälle toiminnalle, vaikka mitään varsinaisia luentopalkkioita ei maksettukaan.[5]

Merkinnät: omistajamerkintä