Nimeke:Y L Euroopassa / toim. Oiva Ruusuvuori.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Ylioppilaskunnan laulajat, julkaisijat, 1935.Ulkoasu:314 s.Muu(t) tekijä(t):Ruusuvuori, Oiva. Ylioppilaskunnan laulajat. Muut nimekkeet:Ylioppilaskunnan Laulajat Euroopassa.

Muu(t) tekijä(t): Kari-Pekka Karlsson, Heli Ursin-IivanainenAsiasanat: Suomi

Muu(t) tekijä(t): Kari-Pekka Karlsson, Heli Ursin-IivanainenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: Suomi

Muu(t) tekijä(t): Kari-Pekka Karlsson, Heli Ursin-IivanainenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: Suomi

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu

Muu(t) tekijä(t): Kari-Pekka Karlsson, Heli Ursin-IivanainenAsiasanat: Suomi

Mama&#769; Granden hautajaiset : kahdeksan kertomusta / Gabriel Garci&#769;a Ma&#769;rquez ; suom. Matti Brotherus. / Gabriel José de la Concordia García Márquez (6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia[1] &#8211; 17. huhtikuuta 2014[2] México, Meksiko[3][4]) oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän asui pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. Latinalaisessa Amerikassa García Márquez tunnettiin lempinimellä &#8221;Gabo&#8221;. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982<br/><br/>Tekijä:Garci&#769;a Ma&#769;rquez, Gabriel. Teos:[Los funerales de la Mama&#769; Grande] Nimeke:Mama&#769; Granden hautajaiset : kahdeksan kertomusta / Gabriel Garci&#769;a Ma&#769;rquez ; suom. Matti Brotherus. Kieli:suomi Julkaistu:Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1981 Painettu/Valmistettu:(Juva) Ulkoasu:152 sivua ; 22 cm Sarja:Aikamme kertojia. Aikamme kertojia Huomautus:Lisäpainokset: 2. p. 1981. - 3. p. - 4. p. 1982. - 5. p. 1983. Alkuteoksen kieli:spa ISBN:951-0-10766-2 sidottu UDK-luokitus:860+869.0 -3 Muu(t) tekijä(t):Brotherus, Matti, 1942- Saatavuustiedot:

-Kansandemokratioiden syntyminen Itä-Euroopassa-Miehitetty ja jaettu Saksa-Sodanjälkeinen Ranska

Asiasanat: talouselämä, maatalous, taloudellinen integraatio, ekonomiskt liv, lantbruk, ekonomisk integration

Wikipedia - Jet on yhdysvaltalaisen ConocoPhillips-öljy-yhtiön huoltoasemaketju.Suomeen Jet laajeni vuonna 1993[1]. Polttoaine ketjulle tuli Suomessa Nesteeltä ja Conocon jalostamolta Englannista.Vuoteen 1996 mennessä Du Pont Jet Oy:n operoima Jet-ketju oli tullut tunnetuksi Suomessa muita tankkauspaikkoja edullisemmasta hintatasostaan: se myi bensaa yleensä 5–10 penniä litralta eli noin 1–2 prosenttia halvemmalla kuin muut ketjut, mutta ajoittain jopa 10 prosenttia halvemmalla. Silti se 20 asemallaan ylsi vain kahden prosentin markkinaosuuteen valtakunnallisesti[2]. Myöhemmin jakeluasemia oli Suomessa yhteensä 49 ja muualla Pohjoismaissa noin 250. Loppuvuosina Jetin Suomen-markkinaosuus bensiinissä oli yli viisi prosenttia ja dieselin myynnissä noin puolitoista prosenttia[3].Venäläinen Lukoil ja ConocoPhillips sopivat vuoden 2006 lopulla kaupasta, jolla 376 ConocoPhillipsin huoltoasemaa siirtyi Lukoilin omistukseen. Sopimus kattoi Jet-nimellä toimivat asemat Euroopassa, joista 49 on Suomessa. Suomessa asemat siirtyivät Teboilille, ja niistä tuli Teboil Express -asemia. [4]

Asiasanat: kansainväliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, geopolitiikka, puolustuspolitiikka, suurvaltapolitiikka, jäsenyys, sotilasliitot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Asiasanat: kansainväliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, geopolitiikka, puolustuspolitiikka, suurvaltapolitiikka, jäsenyys, sotilasliitot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Asiasanat: kansainväliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, geopolitiikka, puolustuspolitiikka, suurvaltapolitiikka, jäsenyys, sotilasliitot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Asiasanat: kansainväliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, geopolitiikka, puolustuspolitiikka, suurvaltapolitiikka, jäsenyys, sotilasliitot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Sarja: Tutkimustiedote / Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus no. 81Asiasanat: muuttoliike

Muu(t) tekijä(t): Ari SuramoAsiasanat: kansainväliset suhteet, vallankumoukset, poliittiset liikkeet, Suomen sisällissota, itsenäistyminen (valtiot), Versaillesin rauha

Asiasanat: historia, poliittinen historia, kulttuurihistoria