Tampereen naisyhdistys 1890-1990.Tampereen Naisyhdistys on vanhin toimiva naisjärjestö Tampereella. Se perustettiin 20. marraskuuta 1890 ja liitettiin alaosastona Suomen Naisyhdistykseen, jonka päämaja oli Helsingissä. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus oli työskennellä "naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen että yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi". Vaikka Naisyhdistys periaatteessa olikin aatteellisesti sitoutumaton on aivan selvää, että sen jäsenet, jotka kuuluivat Tampereen "parempaan väkeen", olivat omaksuneet porvarillisen aatemaailman.Ajanjaksolla 1918-1940 tapahtui Naisyhdistyksen toiminnassa aiempaa enemmän muutoksia. 1920-luvun alkaessa sekä yhdistyksen pitkäaikainen kesäsiirtolatoiminta että puutarha- ja kotitalousneuvonta olivat siirtyneet muille tahoille. Tämän seurauksena yhdistyksen toiminta hiipui, jäsenmäärät laskivat ja lakkauttaminenkin oli esillä. Yhdistys ryhtyi kuitenkin toteuttamaan kauan idean asteella ollutta hanketta palvelijatarkodin perustamisesta ikääntyneille palvelijattarille. Monien vaiheiden jälkeen, 23. maaliskuuta 1929 Viinikan koti avasi ovensa.Vuosien 1918-1940 aikana yhdistyksen puheenjohtajina toimivat rouvat Nadja Malinen (1919-1922), Aina Heikkilä (1922-1934) ja Vilma Reinilä (1934-1944). Vuosina 1915-1918 yhdistykseltä näyttää puuttuneen puheenjohtaja kokonaan Ida Yrjö-Koskisen jätettyä tehtävänsä. Nadja Malinen oli 1919-1922 jo kolmatta kertaa yhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli liittynyt yhdistyksen jäseneksi jo sen perustavassa kokouksessa 1890. Ammatiltaan hän oli venäjän- ja saksankielen opettaja. Malinen oli palvelijatarkodin innokas puuhaaja ja sen ensimmäinen lahjoittaja. Heikkilä oli syntyperäinen tamperelainen, joka oli valmistunut opettajaksi Jyväskylän seminaarista. Hän tuli puheenjohtajaksi aikana, jolloin yhdistyksen oli elossa pysyäkseen keksittävä jotain uutta. Aina Heikkilä tarttuikin lujasti palvelijatarkoti-hankkeeseen. Seuraava puheenjohtaja, Vilma Reinilä, oli jo 15 vuotta toiminut johtokunnassa, sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan hän oli Heikkilän tavoin opettaja. Käytännön työ täytti hänen aikanaan suuren osan yhdistyksen toiminnasta ja rahankeruu vanhainkotia varten oli tärkeää. Vilma Reinilän osalle tulivat myös vaikeat sotavuodet.<br/><br/>Postikulut XXS-pikkupakettina 5,20 e v. 2018.Kannetaan postilaatikkoon.

Muu(t) tekijä(t): Asko LeppilampiSarja: Opetus 2000Asiasanat: arviointi, kehittäminen, koulu, tulokset

Muu(t) tekijä(t): Asko LeppilampiSarja: Opetus 2000Asiasanat: arviointi, kehittäminen, koulu, tulokset

Muu(t) tekijä(t): Asko LeppilampiMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Opetus 2000Asiasanat: arviointi, kehittäminen, koulut, tulokset

Muu(t) tekijä(t): Asko LeppilampiSarja: Opetus 2000Asiasanat: arviointi, kehittäminen, koulut, tulokset

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Muu(t) tekijä(t): Anna-Liisa LämsäSarja: Opetus 2000Asiasanat: koti, perheet, viestintä, vuorovaikutus, vanhemmat, yhteistyö, koulu, opettajat, kasvatus, kasvatuskumppanuus

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

GIGN (ransk. Groupe d'Intervention de la Gendarmerie Nationale) on Ranskan sisäministeriön alaisen santarmien Gendarmerie Nationale alaisuudessa toimiva erikoisjoukko tai eliittijoukko, jonka toimiin kuuluvat muiden muassa panttivankitilanteiden ja vankilakapinoiden ratkaiseminen. Yksikkö perustettiin vuonna 1973 ja siihen kuuluu 400 jäsentä.GIGN on osallistunut yli tuhanteen erikoisoperaatioon. GIGN on pidättänyt monia rikollisia, vapauttanut panttivankeja ja kaapattuja lentokoneita.GIGN:n päämaja sijaitsee Satoryssa Versaillesissa. Ryhmä on koulutettu operaatioihin kaikenlaisissa ympäristöissä viidakolta aavikko-olosuhteisiin ja jopa talviolosuhteisiin

Muu(t) tekijä(t): Asko LeppilampiSarja: Opetus 2000Asiasanat: arviointi, kehittäminen, koulut, tulokset

Ilmestynyt 12.9.1973sisällys mm: Tasa-arvon nimissä, Esittelyssä Hilkka-Helinä Lappalainen Tuulos, Kotiin lasten kanssa vai työhön: virkaäidin ongelma, Lapsen hyvät unet, Papurikko: pakina Viestintää, Kuuro pariskunta Leena Pitkänen de Peri ja Jose Peris Catala, Sienen viljely metsää tuottavampi, Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: toimiva keittiö, Kadun väkivaltaiset nuoret, Lasten neuleasut ohje, Koulu jossa ei opeteta lukemaan, Näin päällystät nojatuolin, Syksyn käyttövaatteet, Helsinkiin muuttajat: töitä on, ei asuntoa ja vanhat ystävät ovat kaukana, Syksyn hyvät ruoat, Esittelyssä automaattipesukoneita, Kaheen viikon ruokaohjeet, Agatha Christie: Vuoksi ja luode jatkokertomus, Paperinukke Tiinalle vaatteita, Kieku ja Kaiku, sarjakuva Fufi Lentävät mattovarkaat

Ilmestynyt 20.3.1974sisällys mm. Säälimätön verotus luontaieduista, Koulu-uudistus yhtä sekava kuin ennenkin, Vaatteita ikään katsomatta, Taiteilija Eeva Ryynänen, Koulupelot, Papurikko: pakina Isä ja pojat, Vauva-asiaa: odotuksen aika, vauvan ensimmäiset vaatteet, mitä vauva syö, yhteys toiseen ihmiseen, tarvitaanko asiantuntijan ohjeita vauvan hoitoon, Paperinukke Vauva, Jälkiruoka, Toimiva eteinen, Englannin energaipulan uhrit, Rusketusta pienin annoksin, Lämmin voileipä, Kahden viikon ruokaohjeet, sarjakuva Fufi Lentävät mattovarkaat (päätösjakso), Kieku ja Kaiku, paperinukke Tommille vaatteita

Muu(t) tekijä(t): Maisa SavolainenAlkuteos: Teacher effectiveness trainingAsiasanat: käyttäytyminen, ihmissuhteet, tunteet, kehittäminen, ongelmanratkaisu, koululaiset, arvot, vuorovaikutus, opetus, opettajat, kasvatus, oppiminen, sosiaaliset taidot, vallankäyttö, koulut, oppimisympäristö, opiskelijat, oppilaat, ristiriidat, koulukasvatus, opetuskeskustelu, opettaja-oppilassuhde, kasvatuspsykologia, ilmapiiri, kuunteleminen, kouluyhteisö, luokkayhteisö, vaikeudet