Uhripuu on kokoelma uusia mutta hengeltään vanhoja kauhukertomuksia, joissa kansanperinne elää verevänä. Ränsistyvillä maatiloilla, synkissä kuusimetsissä ja tuntureiden varjoissa kohdataan noitia, riivattuja pelimanneja ja murhanhimoisia lapsia. Vanhoja jumaluuksia lepytellessä hätä ei lue lakia. Paha saa palkkansa ja on siihen varsin tyytyväinen.Per Faxneld vie lukijan kiehtoville ja kalmankatkuisille retkille entisajan pakanallisiin riitteihin ja okkulttisten salaisuuksien äärelle.Kirjan tunnelmallinen kuvitus on taiteilija Mimmi Strinnholmin käsialaa.Uhripuu – Neljäkymmentäneljä kansangoottilaista kertomusta | Per Faxneld | Kuvitus Mimmi Strinnholm | Käännös Satu Grönroos | Ruotsinkielinen alkuteos Offerträdet: Fyrtiofyra folkgotiska berättelser (Volante, Tukholma 2020) | 192 s. kovakantinen | ISBN 978-952-7413-18-0 | 2022Per Faxneld on tukholmalainen uskonnonhistorian dosentti ja okkultismin asiantuntija. Hän on kirjoittanut aiheista useita teoksia, joita on julkaistu sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Uhripuu on hänen kaunokirjallinen debyyttinsä ja ensimmäinen suomeksi julkaistu teoksensa. Mimmi Strinnholm on Sundsvallissa asuva taiteilija ja kuvittaja, joka hyödyntää taiteessaan kirjontaa, valokuvaamista, piirtämistä ja siluettien leikkaamista.

Kansa taisteli 1984 nr 5 Paavo Junttila: Uhrivalmius -sankarikuolema. Partisaanien vankina. Aimo Raasima. Mikko Pöllä) Aimo Raassina: Suomalainen upseeri sodassa.Mikko Pöllä: Sinne jäi kotiseutu (Valkeasaaren kirkko maalauksessa ja toisessa kuvassa raunioina)

Säästäjä 1939 nr 1, Kansikuvitus Eeli Jaatinen, sis. mm. seur. artikkelit; Kukkaron katselmusta, Risti ja uhrisavut -kertomus, Laiska prinssi ja ahkera prinsessa, Esko ja Osku -sarjakuva - Raul Roine, Rudolf Koivu<br/><br/>21 x 30 cm.

Tarinoiden mukaan Kolilla kerrotaan olleen käräjä-, uhri- ja palvontapaikkoja. Kolin pohjoisrinteessä on niin sanottu uhrihalkeama, josta on löydetty mm. kultaisia ja hopeisia kolikoita, mutta löydöt ajoittuvat Kolin matkailun alkuun 1800-luvun loppupuolelle. Paha-Kolilla kerrotaan olleen käräjäpaikan. Tarinan mukaan rikollisia olisi heitetty alas Paha-Kolin jyrkänteeltä. Joka selvisi pudotuksesta, oli syytön. Kansanperinteessä on myös tietoja paikallisista erakkotietäjistä. Arkeologisissa inventoinneissa väitetyiltä käräjä-, uhri- ja palvontapaikoilta ei ole löytynyt todisteita tarinoiden tueksi. On esitetty, että karelianistit tai muut Kolilla vierailevat olisivat vaikuttaneet tarinoiden kehitykseen huomattavasti.Kolilla uskottiin olleen voimakkaita henkiolentoja. Kansanrunossa he olivat Kolin korkeat isännät, Mustarinnan murhat miehet.

Eripainos Suomen Museosta 1935

Tekijä:Rancken, A. W. Nimeke:Pyhämaan Luodon uhrikirkko / A. W. Rancken.Kieli:suomiPainos:[3. p.].Julkaistu:Uusikaupunki : [s.n.], 1961.Ulkoasu:20 s. : kuv.Huomautus:Erip.: Suomen museo ; 1935.ISBN: (nid.)

Kauneus ja terveys 1967 nr 5 (toukokuu), sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Pakoon lomalle pettymäänkö?, Miten autat onnettomuuden uhria?, Avioeron saamisesta, Kun verensokeri alenee, Miehet ovat väsyneitä, Aviollinen haluttomuus, Pariisin muotia, Balsamoitu Eva Peron, ym. -health & beauty magazine<br/><br/>21 x 30 cm.

Koko nimi: Remes-paketti (12 kirjaa) : Vapauden risti ; Itäveri ; Horna ; Uhrilento ; Isku ytimeen ; Perikato ; Om€rtan liitto ; Kiirastuli ; Teräsleijona ; Ylösnousemus ; Hiroshiman portti ; 6/12

Muu(t) tekijä(t): Johanna ErjonsaloAsiasanat: naiset, henkilöhistoria, ihmisoikeudet, seksuaalinen hyväksikäyttö, auttaminen, prostituoidut, uhrit, prostituutio, ihmiskauppa, naiskauppa, bordellit, paritus

Alibi 2008 nr 4 -mm. Näin suojaat kotisi, Karkauspäivä Vantaan vankilassa, Uhri tapettiin taksimaksun takia?, Äiti surmasi kole lastaan, Orivedeltä löytyi tuntematon vainaja, Karin viina loppui jahtasi kirveellä naapuriaan, 5000€ vihjepallkkio Missä on poikani Johan?, katso kuvista sisältöä tarkemmin.22 x 28 cm.

Alibi 1991 nr 2, sis. mm. artikkelit / kuvat / mainokset; Harri Leinonen Turenki - ammutaanko pellolle polvet munat vai aivot!, Martti Ahveninen löi uhrin Heikki Isola pään murskaksi leppähalolla, Poika tappoi äitinsä Tampereella vain yhden oluen tähden, Kaunis Viola hurmasi ja huijasi, 51- kertainen rattijuoppo Pentti Juola - ajokorttia en ole ehtinyt hankkia, Säde Sirpa Hedman vankilassa syntynyt haluaa elää vapaana, Pankkimies ja kirjailija Reijo Mäki satunnaiset mielikuvat murhieni lähtökohtia, Kirjailija Pentti Albert suuttui jätkäksi sanomisesta, katso sisältö kuvista tarkemmin22 x 28 cm.

Apu 1983 nr 8, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Ruotsalainen rahtilaiva Tarn merirosvojen uhrina, Marita Pekkala, Ylivieskan mylläri Oiva Kivi taistelee myllystään, Kari Väänänen kiihottava kovis ja Kimmo Tuppurainen pehmis, Manu lomaili Kanarian saarilla, Avun lukijat valitsivat - UKK on suomalaisista suurin, Lasse Viren katsasti Los Angelesin olympialaisten maratonreitin, katso sisältö kuvista tarkemmin<br/><br/>22 x 27 cm.

Reino "Pihti" Virtasen runsaasti julkisuutta kolmen vuosikymmenen aikana saanut taistelu hoitovirheen korvaamisesta on nyt tässä miehen itsensä laajoista muistiinpanoistaan tiivistämänä mielenkiintoisena kirjana.Virtasen kertomus on koruton esimerkki siitä, miten koko laaja virkamieskunta asettuu aluksi siilipuolustukseen ja sittemmin hyökkäykseen hoitovirheen uhriksi joutunutta tavallista pienyrittäjää vastaan.Hoitovirheeseen syyllistyneet lääkärit ja sairaanhoitajat muuntelevat totuutta, "tutkintaa" suorittavat poliisit pitävät lähtökohtanaan sitä, että uhri on väärässä ja vastoin selkeitä tosiasioita ja todisteita sekä asiantuntijalausuntoja tuomioistuimet julistavat tuomionsa lääkärien hyväksi. Sekä oikeudenkäyntien että erilaisten korvausten maksumieheksi joutuu oikeuksiaan peräävä uhri.Tämä on kertomus "oikeusvaltiosta". Tämä on kertomus tavallisen ihmisen ja virkavallan törmäyksestä, joka päättyy tavallisen ihmisen tappioon.Tämä kertomus on tosi.

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

Koko nimi: Ilkka remes -setti (19 kirjaa) : Perikato ; Uhrilento ; Ruttokellot ; Horna ; Isku ytimeen ; Pedon syleily ; Ikiyö ; Kiirastuli ; Jäätyvä helvetti ; Ylösnousemus ; Vapauden risti ; Shokkiaalto ; Itäveri ; Pyörre ; Kremlin nyrkki ; 6/12 ; Omertan liitto ; Nimessä ja veressä ; Kotkanpesä

Sarja: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 252Asiasanat: poliisi, kokemukset, auttaminen, oikeudenkäynti, rikokset, uhrit, väkivalta, henkinen tuki, kansalaisjärjestöt, oikeustiede, rikosprosessi, prosessioikeus, tukeminen, viranomaiset, neuvonta, tukipalvelut, poliisi (organisaatiot), viktimologia, rikosilmoitukset

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

**N:o 5 TÄSSÄ NUMEROSSA:**s.147 UHRIVALMIUS- SANKARIKUOLEMA**s.152 KUVAA KUVAA KAATUNEESTA SOTILAASTA**s.154 SUOMALAINEN UPSEERI SODASSA**s.158 MAJEWSKIN JÄÄKÄRIT JELJÄRVELLA**s.162 KUUSI VUOROKAUTTA PARTISAANIEN VANKINA**s.164 LENTOMEKAANIKOT, SALAINEN ASE**s.166 SINNE JÄI KOTISEUTU**s.170 OLIN LÄÄKINTÄLOTTA**s.172 VIMEISET KUKAT SANKARHAUDALLE**s.173 SOTATALVENA KAINUUN KYLÄKOULUSSA**s.176 KARHUMÄESSÄ VIIHDYTTIIN

Ranskankielisiä laulelmia, painettu Pietarissa 1855, Krimin sodan riehuessa. Kannessa mainitaan, että tämän painotuotteen tuotto menee Brahestadt (Raahe) n ja Uleaborg´in (Oulun) kaupungin uhrien hyväksi. Eli englantilaisten aiheuttamien tuhojen korjaukseen. Erittäin erikoinen Oulu-kohde.