Muu(t) tekijä(t): Pekka Ervast, Väinö ValvanneSarja: Salainen oppi : 2 osa; tieteen, uskonnon ja filosofian yhdistelmä

Ekumeenisessa kuva- ja ikonikirjassa esitellään ja tulkitaan Muhoksen Korivaaran mäellä sijaitsevan Kristuksen kirkastumisen tšasounan ja Muhoksen luterilaisen kirkon Raamatun kuvamaailmasta syntyneitä kuvia.Oululaisen Raija Savolaisen ja Muhoksella syntyneen Elsa-Helena Topin maalaamien ikoneiden kuvamaailmaa avaa piispa Arsenin ja Emanuel Granbergin seinämaalauksista kertoo maisteri, uskonnon lehtori Marja-Kaisa Heikkinen.Muhoksen ekumeeninen kuva- ja ikonikirja toimii ekumeenisen hengen tuotteena. Kirjassa tulee hyvin esille molempien kansankirkkojemme historia kirkkorakennusten kautta. Niitä kirjassa esittelevät yliarkkitehti Antti Pihkala ja filosofian tohtori Katariina Husso. Ikonimaalauksen historiasta Oulun seudulla kirjoittaa Oulunseudun ikonimaalareiden puheenjohtaja Heljä-Marja Surcel.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: uskonnon filosofia

"Teos kuuluu sarjaa filosofian perusteet (Foundations of Philosophy Series)".Uskonnonfilosofia (engl. Philosophy of religion) on brittiläisen uskonnonfilosofin ja teologin John Hickin teos vuodelta 1963. Kirja on lyhyt johdatus juutalais-kristilliseen uskonnonfilosofiaan.Esipuheessa Hick toteaa, että aikaisemmin uskonnonfilosofialla on tarkoitettu uskonnollista ajattelua: uskonnollisten käsitysten puolustamista eli apologetiikkaa tai niin sanottua luonnollista teologiaa, jonka ohjelmana oli kristinuskon jumalan olemassaolon osoittaminen. Uskonnollinen filosofia pohjustaisi täten tietä ilmoitukseen perustuville uskonnollisille käsityksille. Sanan ”uskonnonfilosofia” varsinainen merkitys on kuitenkin Hickin mukaan uskonnon filosofinen tarkastelu.Hickin mukaan uskonnonfilosofin ei ole välttämätöntä asettua tietylle kannalle uskonnollisten väitteiden suhteen. Uskonnonfilosofia ei ole teologian vaan filosofian haara. Teologiassa muotoillaan järjestelmällisesti uskonnollisia oppeja, mutta uskonnonfilosofia tutkii uskonnollisia käsitteitä ja väitteitä sekä uskonnolliseen kokemukseen ja toimintaan liittyviä ilmiöitä, joista teologiat ovat syntyneet. Uskonnonfilosofia ei ole osa uskontoja ja teologioita, vaan se pyrkii erittelemään niiden käsitteitä.Hickin mukaan täydellisessä uskonnonfilosofian esityksessä tulisi toisaalta käsitellä uskontoa yleisesti ja toisaalta useiden eri uskontojen tärkeimpiä ajatuksia. Lyhyessä kirjassa tämä ei ole mahdollista, joten Hick toteaa tietoisesti keskittyvänsä yhteen uskonnolliseen suuntaukseen eli juutalais-kristilliseen perinteeseen ja erityisesti sen jumalakäsitykseen.

"Teos kuuluu sarjaa filosofian perusteet (Foundations of Philosophy Series)".Uskonnonfilosofia (engl. Philosophy of religion) on brittiläisen uskonnonfilosofin ja teologin John Hickin teos vuodelta 1963. Kirja on lyhyt johdatus juutalais-kristilliseen uskonnonfilosofiaan.Esipuheessa Hick toteaa, että aikaisemmin uskonnonfilosofialla on tarkoitettu uskonnollista ajattelua: uskonnollisten käsitysten puolustamista eli apologetiikkaa tai niin sanottua luonnollista teologiaa, jonka ohjelmana oli kristinuskon jumalan olemassaolon osoittaminen. Uskonnollinen filosofia pohjustaisi täten tietä ilmoitukseen perustuville uskonnollisille käsityksille. Sanan ”uskonnonfilosofia” varsinainen merkitys on kuitenkin Hickin mukaan uskonnon filosofinen tarkastelu.Hickin mukaan uskonnonfilosofin ei ole välttämätöntä asettua tietylle kannalle uskonnollisten väitteiden suhteen. Uskonnonfilosofia ei ole teologian vaan filosofian haara. Teologiassa muotoillaan järjestelmällisesti uskonnollisia oppeja, mutta uskonnonfilosofia tutkii uskonnollisia käsitteitä ja väitteitä sekä uskonnolliseen kokemukseen ja toimintaan liittyviä ilmiöitä, joista teologiat ovat syntyneet. Uskonnonfilosofia ei ole osa uskontoja ja teologioita, vaan se pyrkii erittelemään niiden käsitteitä.Hickin mukaan täydellisessä uskonnonfilosofian esityksessä tulisi toisaalta käsitellä uskontoa yleisesti ja toisaalta useiden eri uskontojen tärkeimpiä ajatuksia. Lyhyessä kirjassa tämä ei ole mahdollista, joten Hick toteaa tietoisesti keskittyvänsä yhteen uskonnolliseen suuntaukseen eli juutalais-kristilliseen perinteeseen ja erityisesti sen jumalakäsitykseen.Postitus 4€

Tieteen, Uskonnon ja Filosofian Yhdistelmä. Maailman synty. Ihmisen synty. Esoteria

Asiasanat: filosofia, uskonnonfilosofia, jumalakäsitykset, filosofi, uskontopsykologia, religionsfilosofi, gudsuppfattningar, Philosophy and religion, religionspsykologi, uskonto ja uskonnot, religion och religioner

Näköispainos vuoden 1973 laitoksestaTyylikäs sidos

1,1, (Maailman synty) on teoksen 3. painos1,2 (vertauskuvakielen kehitys) on teoksen 3. painosTyylikäs sidos

Turun tuomiokapitulin virallinen määräys vuodelta 1917.Määräys: Merikarvian seurakunnan kirkkoherranapulainen Tauno Johannes Adalbert Ervo määrättiin hoitamaan Siikaisten seurakunnan kirkkoherranvirkaa loka- ja marraskuun ajaksi vuonna 1917.Palkkaus: Ervon tuli sopia palkastaan virkaa toimittavan kirkkoherran Väinö Salomaan kanssa.Allekirjoitus: Määräyksen on allekirjoittanut Juuso Hedberg Turun tuomiokapitulin puolesta 14. syyskuuta 1917.Kustannukset: Asiakirjan lunastusmaksu oli yhteensä 3 markkaa ja 90 penniä.Nimikirjoitus Josef (Juuso) Hedberg (11. toukokuuta 1851 Närpiö – 29. huhtikuuta 1919 Turku[1]) oli suomalainen pappi, kääntäjä ja valtiopäivämies.Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1875 ja toimi sitten oppikoulun opettajana 1876–1896, pisimpään Jyväskylän lyseon ruotsin kielen ja uskonnon lehtorina 1881–1896. Hedberg vihittiin papiksi 1882, vuonna 1886 hänestä tuli Savonlinnan tuomiorovasti, 1906 Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja 1908 Turun tuomiorovasti.[1]Hedberg edusti pappissäätyä valtiopäivillä 1888, 1891, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905 ja osallistui aktiivisesti valtiolliseen elämäänwikipedia