Muu(t) tekijä(t): Heini Utunen, Marianne FalckAsiasanat: historia, järjestöhistoriikit, varusmiehet, etujärjestöt

Asiasanat: tasa-arvo, sukupuoli, vaalikampanjat, yhteiskuntafilosofia

Asiasanat: sisäpolitiikka, poliittinen historia, talouspolitiikka, vasemmistolaisuus

Asiasanat: sisäpolitiikka, poliittinen historia, talouspolitiikka, vasemmistolaisuus

Asiasanat: sisäpolitiikka, poliittinen historia, talouspolitiikka, vasemmistolaisuus

Asiasanat: tasa-arvo, sukupuoli, vaalikampanjat, yhteiskuntafilosofia

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: sisäpolitiikka, poliittinen historia, talouspolitiikka, vasemmistolaisuus

Setelinleikkaus Suomessa 1945–1946Suomessa toteutettiin setelinvaihto vuoden 1946 alussa. Sen mallina olivat Unkarin kruunun setelinvaihto 1920 ja Kreikan drakman vastaava operaatio 1922. Myös Norjassa ja Tanskassa tehtiin samoin vuonna 1945.Liikkeellä olevat 500, 1 000 ja 5 000 markan setelit määrättiin leikattavaksi kahtia: Setelin vasen puolisko toimi maksuvälineenä vastaten arvoltaan puolta alkuperäisen setelin nimellisarvosta. Helmikuun 16. päivään mennessä nämä puoliskot oli vaihdettava uuden­mallisiin seteleihin. Setelin oikea puolisko oli luovutettava lainaksi valtiolle. Tämä pakko­laina maksettiin takaisin vuonna 1949, ja siitä hyvitettiin kahden prosentin korko, joka kuitenkin oli paljon pienempi kuin tuolloin vallinnut inflaatio. Toimenpide koski vain käteistä rahaa ja sen ulkopuolelle jäivät talletukset sekä valtion, kuntien ja rahalaitosten hallussa oleva setelistö.Samanaikaisesti ja osittain samoista syistä toteutettiin myös muun varallisuuden perusteellinen luetteloiminen, muun muassa kaikkien arvopaperien leimaus.1. tammikuuta 1946 julistettiin ”setelinleikkauspäiväksi” (S-päivä)

Enid Blytonin luomien henkilöiden pohjalta kertonut Claude Voilier, kuvittanut Jean Sidobre, suomentanut Inkeri Pitkänen, vasen sivu aina tekstisivu, oikea sivu sarjakuvasivu