Kotiliesi 1945 nr 8, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Martta Wendelin, Mainos: Askon Tehtaat Oy Lahti, Onko puutarhasi vihreä avara kotisi?, Talousapulainen ja hänen kotinsa, Villan ja kodin taidetta - viipurilainen tekstiilitaiteilija Alli Kivivuori, Mikä estää minua rakentamasta?, Tuhkasta noussut talouskoulu (Kotkan talouskoulu), Kotiapulainen ja perhe, Terävänä tekevän veitsi, Birger Kaipiainen - Juhla, Kieku ja Kaiku, ym.21 x 29 cm.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.

Vihreä opaali... Siinä se oli levittäen viileää salaperäistä hohtoaan, tuo tarunomainen opaalien kuningatar, kivi joka oli muovannut minun- kin kohtaloni, tuo pelottavan maineen saanut onnettomuuksien tuoja, kaunein kivi minkä olin nähnyt koskaan elämässäni tai tulisin ikinä näkemään... Sen jälkeen kun Jessica Clavering tutustui upporikkaaseen kaivospohattaan Ben Hennikeriin, hänen kohtalonsa sai yhä yllättävämpiä käänteitä. Vanha Ben taivutti rautaisella tahdollaan hänet avioliittoon, joka teki hänestä upean australialaisen kaivoskartanon, Riikinkukkolinnan, valtiattaren. Mutta pian Jessica kokee, että loisteliaan julkisivun takana piilee viha ja kuolema. Kun sitten pelottavien tarujen kietoma vih- reä opaali löytyy vuosikymmenien jälkeen kätköstään, on kuin kaikki pahan voimat pääsisivät kartanossa valloilleen. Järkytyksekseen Jessica huomaa, ettei hä- nen elämässään mikään ole niin kuin hän oli luullut...

18 x 26 cm.

18 x 26 cm.

Muu(t) tekijä(t): Mikko Kilpi, Kristiina KivivuoriSarja: Vihreä kirjasto 17Alkuteos: Vit krage

Muu(t) tekijä(t): Kristiina KivivuoriMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Vihreä kirjasto 8Alkuteos: När knoppar brister

Muu(t) tekijä(t): Kristiina KivivuoriMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Vihreä kirjasto 8Alkuteos: När knoppar brister

Asiasanat: pekka halonen

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Kristiina KivivuoriMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Vihreä kirjasto 8Alkuteos: När knoppar brister

Muu(t) tekijä(t): Mikko Kilpi, Kristiina KivivuoriSarja: Vihreä kirjasto 17Alkuteos: Vit krage

Muu(t) tekijä(t): Kristiina KivivuoriSarja: Vihreä kirjasto 8Alkuteos: När knoppar brister

Muu(t) tekijä(t): Juhani StenqvistSarja: Crime clubAlkuteos: The green stone

-Täti Ruskean syntymäpäivä lähestyy, ja se saa kaikki kuumeisen lahjavillityksen valtaan. Ja mitä kommelluksia siitä syntyykään, kun Täti Vihreä ja Täti Sinipunainen haluavat antaa syntymäpäiväsankarille lahjaksi asusteita. Siinä tarvitaan jo Setä Sinisen, Petterin ja Lotan, postimestarin – ja lopulta myös poliisin apua. Ja sen jälkeenkös vasta juhlat juhlille maittavat!-kuvakirjat lastenkirjallisuus sadut

Muu(t) tekijä(t): Juhani StenqvistSarja: Crime clubAlkuteos: The green stone

Muu(t) tekijä(t): Mikko Kilpi, Kristiina KivivuoriMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Vihreä kirjasto 17Alkuteos: Vit krage

Muu(t) tekijä(t): Mikko Kilpi, Kristiina KivivuoriSarja: Vihreä kirjasto 17Alkuteos: Vit krage