Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Asiasanat: sota-aika, suomalaiset, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, häviäminen (tappio)

Asiasanat: sota-aika, suomalaiset, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, häviäminen (tappio)

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)Asiasanat: sota-aika, suomalaiset, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, häviäminen (tappio)