Aikakaudet

Alkuperäinen

Ilmestynyt 17.8.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Timo Mäkinen: Kolari kesken kaiken, Morsian Luci Baines Johnson ja sulhanen Patrick Nugent, Kurt Nuotio teatterin katolla, Jennifer, Dyan ja Gary Grant, Matkakirjeitä maista (3) eli 5000 km Eurooppaa autolla kahden koululapsen kanssa, Irene ja Carlos Hugo

Ilmestynyt 10.8.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Matkakirjeitä maista eli 5000km Eurooppaa autolla kahden koululapsen kanssa, Suomen tytöt kalatöissä Pohjois-Norjan kalatehtailla, Lena von Martens kesälaitumella, Kullaan Kullaa kuormurirouvat, Wimbledonin voittaja Birgitta Lindström

Ilmestynyt 20.7.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Näin ehostan silmäni, Mielikki Ivalo: iloisen mielen, tasapainon ja terveyden sanansaattaja, Kultasilmäinen tyttö Deborah Dixon

Ilmestynyt 29.6.1966, 80s., sisällys mm. Herra Kuosi valokuvamalli elokuvatähti Martti Koski, Elsa Maxwell hassu elämä 4, Lentoralli Kuopiosta Helsinkiin, Kaitaelokuuvat Naja ja Tuomo Väänänen saivat Pohjoismaiden mestaruuskilpailun kultamitalin, Puukoru kesäkoru Ibero, Aarikka, Novelli Alppien varjossa Evelyn Hall-King, Herculaneum kaupunki joka hautautui Vesuviuksen purkauksessa v.79 jKr, Kukkaikkuna: okakruunu, Munakas on kesäruokaa

Ilmestynyt 22.6.1966, 80s., sisällys mm. Regina ja Otto von Habsburg, Francoise Sagan: haluan kirjoittaa suuren romaanin, Timo Mäkinen: kaksi muttaa matkassa - autojen tekniikasta, Michael Caine esittää oman näkemyksensä viehättävästä naisesta, Sisarukset kuin mustikka ja mansikka Catherine Deneuve ja Francoise Dorleac, Helsinki Folk Festival

Ilmestynyt 15.6.1966, 80s., sisällys mm. Hellevi Keko onnettomuudessa, Onko naiskansanedustjalla oma roolinsa? Sylvi Siltanen, Tyyne Leivo-Larsson, Margit Borg-Sundman, Kerttu Saalasti, Anna-Liisa Tiekso, Irma Karvikko, Elsa Maxwellin hassu elämä 2, Lee Majors uusi James Dean, Friedrich kahden maailman prinssi

Ilmestynyt 23.6.1966, 96s., sisällys mm. Elsa Maxwell hassu elämäni, Portobellon katumarkkinat, Radion naisäänet: Kaisu Puuska-Joki, Maija Rankama, Tuire Similä, Barbara Helsingius, Maj Simons, Veronica Ollila, Koeajossa Ford Zephyr V4, Moskvitsh Elite, Renault 16, Audi, Jordanian kuningas Husseinin unelmatalo, May Britt ja Sammy Davis jr, Bing Crosby ja Kathryn Grant

Ilmestynyt 1.6.1966, 80s., kannessa hiukan nuhraantumaa, sisällys mm. Hautakummun kukkaistutukset, Jacqueline Kennedy uhmaa juoruja

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.