Heimot ja kansat - Suomen sukulaiskansat

Asiasanat: sananlaskut, sanonnat, tidskrifter, folkloristik, språkvetenskap, Suomensukuiset Kielet, Comparative linguistics

Muu(t) tekijä(t): Jaakko Lehtonen, Liisa Löfman ym.

Muu(t) tekijä(t): Istvan NyirkosMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Tietolipas 40Asiasanat: suomen kieli, sanastot, oppikirjat, unkarin kieli

Sarja: Tietolipas 64Asiasanat: viron kieli

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 363

Kuvia ja tarinoita.

Bibliotheca Historica IIIRuotsi oli laajentunut valloituksiensa myötä 1600-luvulla pohjoiseksi suurvallaksi Euroopassa. Laajentumisen seurauksena Ruotsi hallitsi alueita, joiden väestön kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkesi muusta valtakunnasta. Inkerinmaan ortodoksista uskoa tunnustava alkuperäisväestö oli kulttuuriltaan leimallisesti itäinen. He olivat kuitenkin vähemmistö myös 'omalla maallaan', sillä Inkerinmaalle oli 1600-luvun kuluessa muuttanut Suomesta runsaasti luterilaista väestöä autiotilojen houkuttelemina.Luterilaiseen tunnustukselliseen yhtenäisyyteen pyrkineelle Ruotsille suomensukuisia kieliä puhuneet ortodoksit eli inkerikot ja vatjalaiset oli ongelma. Uskonnollisen yhtenäisyyden ihanteen mukaisesti heistä oli tehtävä Ruotsin kuninkaan luterilaisia alamaisia. Narvan superintendentti Johannes Gezelius nuorempi ja Inkerinmaan kenraalikuvernööri Göran Sperling ryhtyivät tarmokkaasti toteuttamaan tätä uskontopolitiikkaa. Heidän toimintaansa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä yhteiskunnallisen eliitin käsityksistä 'etnisistä' ja vierasuskoisista väestöryhmistä varhaisella uudella ajalla.Ruotsalaisen esivallan harjoittama uskontopolitiikka sai aikaan vastareaktioita ortodoksirahvaassa. Ortodoksitalonpoikien pyrkimys parantaa asemaansa kertoo siitä, miten Ruotsin itäisen provinssin Inkerinmaan uskonnollisen vähemmistön varhaismoderni identiteetti rakentui ja myös sitä, keihin nämä ihmiset halusivat samastua 1600-luvun lopulla.

Pohjoissaamenkielisten runojen lisäksi satoja valokuvia. [ Teos on julkaistu myös suomennettuna ilman valokuvia nimellä Aurinko, isäni]390 mustavalkoista valokuvaa. Runot pohjoissaameksi. Upea kirja!Luokitus Perinnetieteet. Etnologia. Kansatiede (udkf 39)Kansallisuusliikkeet. Kansalliset vähemmistöt. Kansallisuuskysymykset (udkf 323.1)udkf 908 Lappiudkf 894.55-1Suomen ja suomalais-ugrilaisten kansojen kansatiede (ykl 49.2)Lappi (ykl 42.9)Saamenkieliset runot (ykl 82.252)Muilla suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistut runot (ykl 82.25)Aiheet saamelaiset saamelaiskulttuuri aineellinen kulttuuri arktiset kulttuurit Lappi Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, 1991

sivut avaamattomat

Numeroitu nahkaselkäinen kappale. Piirroskuvitusta ja liitekarttoja.

Jääkauden jälkeisen Itämeren alueen vaiheet, kivikauden vaiheet ja löydykset Virossa. Laajasti keskiaikaisien löydöksien esittelyä ja kulttuurin tutkimusta. Kuvitettu.

Matka Ostjakkeihin saksaksiSuomalais-ugrilaisen Seuran kansantieteellisiä julkaisuja XI