Historia

Asiasanat: kuvateokset, kulttuurihistoria, Asikkala, kartanot, Urajärven kartano

Muu(t) tekijä(t): Aino TuomikoskiMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: YRJÖ V, ENGLANNIN KUNINGAS

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 435

Muu(t) tekijä(t): Raija BartensSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 592Asiasanat: kansanrunous, itkut, volgansuomalaiset kansat, mordvalaiset

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 669

Sarja: Kansatieteellisiä kuvauksia 3

Asiasanat: kansatiede

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 299Asiasanat: kulttuuriantropologia, uskontotiede, uskonnontutkimus

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: sananlaskut, sananparret

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Ilona NykyriAlkuteos: Kleopatra : Königin in drei KulturenAsiasanat: elämäkerrat, poliittinen historia, Egypti, kuningattaret, Faaraot

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu

Asiasanat: Valittuja juttuja Savon sanomista

Asiasanat: historia, paikallishistoriat, luovutetut alueet, läänit

Muu(t) tekijä(t): Heikki Ojansuu, Pertti Virtaranta ym.Sarja: Kansanelämän kuvauksia 4

Muu(t) tekijä(t): Peter Hajdu, Outi Karanko-Pap

Muu(t) tekijä(t): Jyri RaivioSarja: Profiili-sarjaAlkuteos: Daughter of the EastAsiasanat: poliitikot, elämäkerrat, Pakistan