Kaunokirjallisuus / Elämäkerrat

Mahtavan sotilasuran luonut kenraali Gustav Hägglund kertoo värikkäissä muistelmissaan, miten evakkopoika Viipurin raunioista raivasi tiensä kristallien kimmellykseen, presidenttien ja kuninkaiden seuraan.

17 x 24 cm.

Tekijä:Selänne, Ilmari. Tekijä:Laaninen, Timo. Nimeke:Se on ihan Matti. Kieli:suomi Julkaistu:[Helsinki] : Maahenki, 2005 Painettu/Valmistettu:(Hämeenlinna : Karisto) Ulkoasu:224 sivua : kuvitettu ; 18 x 23 cm Huomautus:Kirjoittaja: Timo Laaninen.Matti Vanhasen 50-vuotisjuhlakirja.Irtopäällys ISBN:952-5328-59-7 sidottu Kohdehenkilö:Vanhanen, Matti, 1955- Asiasana:elämäkerrat (ysa) pääministerit (ysa) poliitikot (ysa) poliittinen historia (ysa) sisäpolitiikka (ysa) Maantieteellinen asiasana:Suomi UDK-luokitus:929 Vanhanen 32 Muita luokituksia:99.13 (ykl)

-Suurlähettiläs kertoo teoksessaan yhteiskuntamme kehityksen, Suomen itsenäisyyden toteutumisen ja naisen aseman muotoutumiseen vaikuttaneista poliitikoista, taiteilijoista, tutkijoista ja tavallisista naisista. -Persoonallisissa muistikuvissa mukana m.m. Alli Paasikivi, Hilma Jalkanen, Alma Söderhjelm ja Hella Wuolijoki.

**Paavo Lipponen on iso mies, joka laskee pääministerin salkun eteisen lattialle ja kapuaa vanhoja natisevia portaita Kesärannan yläkertaan lukemaan pienille tyttärille iltasatuja, Uppo-Nallea ja Ruususta. Aamulla hän matkaa Saksaan kovistelemaan Kohlia Viron EU-jäsenhakemuksen taakse.**Lipponen on tuttu - muka - ja tuntematon. Ja kiltti: valtiomies vastaa kaikkeen mitä kysytään, joskus täydellisesti jäsennetyllä luennolla, toisinaan mehukkaalla kaskulla, joskus huoaten ja hapuillen. Tärkeä ja vähäinen, julkinen ja oma, valo ja varjo limittyvät. Hän on hauska ja kipakka, ehjä ja arpinen.**Mitä tapahtui Valkoisessa talossa 9.12.2002? Mitkä ovat olleet elämän huippuhetkiä? Mitä Harrison Ford tekee tässä tarinassa? Lipponen on armollinen sanankäyttäjä. Karheiden sivallusten lisäksi hän taitaa myös arvostavat luonnehdinnat, kun aihetta on - voiko osuvammin sanoa kuin Lipponen entisestä esimiehestään: Mauno Koivisto on työväen Mannerheim.**Tässä henkilökuvassa soi lämmin matala ääni - se jota kokemuksen syväksi rintaääneksi kutsutaan.

Nimeke:Juhlajulkaisu Rainer von Fieandtin kuusikymmen-vuotispäivänä / toimituskunta: Br. Suviranta, Hugo E. Pipping, Klaus Waris. Kieli:suomi Julkaistu:Helsinki : [kustantaja tuntematon], 1950. Ulkoasu:244 sivua ; 4:o Muu(t) tekijä(t):Suviranta, Br. Pipping, Hugo E. Waris, Klaus.

Seppo UolamoKahdesti alasammuttu - Lentomestari Pauli LehtonenPauli Lehtonen (1921–1996) aloitti lentämisen Suomen ilmapuolustusliiton kurssilla kesällä 1939. Lentosotakoulusta valmistuttuaan hänet komennettiin Lentolaivue 28:aan, jolla oli kalustonaan Morane-hävittäjät. Jatkosodan alussa ”Pali” joutui tiedustelukoneen suojauslennolla ilmatorjunnan alasampumaksi. Pakkolasku ja paluu jalkapatikassa vihollisen hallussa olevalta alueelta oli raskas ja vaarallinen koettelemus. Vuoden 1943 alussa kokeneita ohjaajia siirrettiin Lentorykmentti 4:ään, joka oli saamassa uutta kalustoa. Pali lensi Pommituslentolaivue 48:ssa Blenheim-, DB-3- ja Pe-2 -pommituskoneilla.Kesän 1944 tiedustelulennot venäläisvalmisteisella Petljakov Pe-2:lla Karjalan kannaksella olivat raskaita ja vaarallisia. Lehtonen ammuttiin toistamiseen alas Talissa ja matalasta hyppykorkeudesta johtuen hän selvisi ainoana hengissä lievin palovammoin. Miehistön menetys oli Palille raskas taakka, ja tapaus painoi hänen mieltään koko elämän ajan.Sodan jälkeen lentämisen kaipuu oli suuri ja Pauli Lehtonen hyväksyttiin vakinaiseen palvelukseen kesäkuussa 1947. Syksyllä 1949 hän siirtyi koelentäjäksi Lentovarikolle Tampereelle. Palilla oli merkittävä rooli muun muassa Vihuri- ja Tuuli III -koneiden koelennoissa. Hänen kokemukselleen oli myös käyttöä lennonopettajana niin Ilmavoimissa kuin siviilissäkin. Pali tunnettiin myös taitavana näytöslentäjänä.Pauli Lehtosen pitkä ja monipuolinen ura lentäjänä sodan ja rauhan aikana ansaitsee tulla kerrotuksi.Kirjan kuvituksena on 185 mustavalko- ja 16 sota-aikaista värivalokuvaa.Oikaisu s. 177-178 vaihteen kappaleeseen: "Näytöksen loppuun riitti vielä jännitettävää, kun 18-vuotias vaasalainen opiskelija Anneli Linna suoritti laskuvarjohypyn. Hyppy oli onnistunut hyvin, mutta neiti Linna kadotti hypyssä toisen kenkänsä. (Kenkä löydettiin ja palautettiin myöhemmin omistajalleen postipakettina). Näytöksen päätyttyä alkoivat yleisölennätykset, joita Pali lensi Tampereen Lentoliikenteen Austerilla yhdeksän." Kirjaan oli päässyt virhe ja kappaleen ensimmäisessä lauseessa puhuttiin epähuomiossa Anneli Linkolasta. Pahoittelemme virhettämme.

Erwin BartmannKansan ja Johtajan puolesta – Vapaaehtoisena 1. SS-panssaridivisioonassaBerliiniläinen koululainen Erwin Bartmann haaveili liittyvänsä SS-divisioona Leibstandarteen, Hitlerin eliittiyksikköön. Pitkä, vaalea, sinisilmäinen ja vain 17-vuotias Erwin toteutti unelmansa vappupäivänä 1941. Saapuessaan itärintamalle loppukesästä 1941 hänet komennettiin etulinjaan 4. komppanian viestijoukkueeseen. Pian hän huomasi, että eloonjääminen oli onnen kauppaa. Erwinin hyvä onni loppui 11. heinäkuuta 1943 Prohorovkan taistelussa Kurskissa, kun kranaatinsirpale lävisti hänen keuhkonsa. Toipumisensa jälkeen hän palveli konekiväärikouluttajana kotiseudullaan.Bartmann palasi rintamalle vielä kerran puna-armeijan aloitettua suurhyökkäyksensä Seelowin kukkuloilla Berliinin tuntumassa huhtikuussa 1945. Kolmannen valtakunnan viimeisten hetkien koittaessa hän joutui tasapainottelemaan eloonjäämisen ja vannomansa uskollisuudenvalan välillä. Hänen kertomuksensa toveruudesta ja sodan raakuudesta on poikkeuksellisen rehellinen näkökulma sodan mielettömyyteen.

Mitä Kallesta ajattelevat vaimo, tyttäret, sisarukset, kustantaja, sotakaverit, kirjailijakollegat ja taivalkoskelaiset?

Tekijä:Tuominen, Arvo. Nimeke:Myrskyn aikaa. Kieli:suomi Julkaistu:Hki : Tammi, 1970. Ulkoasu:226 (1) s., 8 kuvalehteä : kuvitettu Huomautus:Lisäpainokset: 2.-8. p. 1970.

Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 42