Sota / Jatkosota

Asiasanat: talvisota, historiikit, joukko-osastot, sotahistoria

Asiasanat: talvisota, jatkosota, paikallishistoriat, sotahistoria, kansalaissota, suojeluskunnat, jääkärit, punakaartit

Muu(t) tekijä(t): Onni Palaste

Asiasanat: muistelmat, talvisota

Asiasanat: talvisota, jatkosota, johtaminen, sotatoimet

Asiasanat: poliittinen historia, välirauha

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: talvisota, sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, välirauha, hyökkäyssota, rauhansopimukset, Moskovan rauha

Asiasanat: jatkosota, sotahistoria, kansainväliset suhteet, poliittinen historia

Kattava selvitys Lappeenrannan Huhtiniemen hautalöydöstä ja sisältää mm. kartat hautapaikoista.

Suomen ilmavoimien laivueet osa 3Lentolaivue 46 perustettiin ilmavoimien uudistuksen yhteydessä vuonna 1933. Kalustokseen se sai ajanmukaiset pommikoneet 1937, jolloin ensimmäiset Englannista ostetut Bristol Blenheim -koneet saapuivat Suomeen. Kolmekymmentäluvun loppu sujuikin uusiin koneisiin totutellessa. Talvisodan sytyttyä laivueen lentäjät olivat päättäneet, että kampoihin laitetaan tuli mitä tuli. Päätöstä ei muuttanut edes se, että laivue kärsi ensimmäiset tappionsa jo heti ensimmäisellä sotalennolla. Peräänantamattomat taistelut päättyivät maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, josta monet pommituslentäjät ennustivat lyhytkestoista. Ennustus toteutui, ja laivue kävi jatkosotaan miltei samoin voimin kuin edellisen päättyessä. Sotiminen tosin loppui tappioiden jälkeen heti alkuunsa, kun neljäkuutosella oli viikon kuluttua jäljellä enää yksi pommikone. Loppuvuodesta 1941 saatiin tieto, että Luftwaffelta saadaan lahjoituksena Dornier Do 17 Z pommittajia. Edessä oli matka Saksaan koneita noutamaan. Ensimmäiset ”Lentävät lyijykynät” saapuivat Suomeen tammikuussa 1942. Muiden pommituslentolaivueiden tapaan laivue 46 suoritti lukuisia pommitus- ja tiedustelutehtäviä. Lisäksi Dorniereilla kuvattiin paljon sekä pudotettiin kaukopartioille välttämättömiä tarviketäydennyksiä. Neljäkuutonen osallistui myös tappiollisiin Sekehen ja Lavansaaren pommituksiin, joissa tappioihin oli pääsyynä komentoportaassa tehdyt vakavat virheet.Vuoden 1943 lopulla laivueeseen perustettiin jälleen kolmas lentue, kun se sai kalustokseen venäläisiä Iljushin-sotasaalispommittajia. Dornier-vahvuuden kutistuttua kolmoslentue tuli tarpeeseen, sillä kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua laivue rahtasi tauotta pommeja Kannakselle tappioista välittämättä.Vihollisuuksien päättyessä neljäkuutosen konekalusto oli suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Kaikkien osalta sotiminen ei kuitenkaan vielä päättynyt vaan se jatkui Lapin sodassa, jossa laivueelle tuli lisää tappioita. Huhtikuun 4. päivänä 1945 suoritettiin laivueen viimeinen sotalento.Suomen ilmavoimien sodanajan laivueista kertova sarja jatkuu nyt Matti Hämäläisen kirjoittamalla Pommituslentolaivue 46-kirjalla. Hämäläinen kirjoittaa asiantuntevalla ja taidokkaalla tyylillään suomalaisen pommikonelaivueen mukaansatempaavista vaiheista. Tekstiä täydentävät sadat harvinaiset ja ennen julkaisemattomat valokuvat.

Muu(t) tekijä(t): Sirkka RapolaMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Marskalken och hans vapenbröder