Taide / Kuvataide

Muu(t) tekijä(t): Edward Lucie-SmithMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Spring art books

Muu(t) tekijä(t): Kalervo OjutkangasAsiasanat: maalaustaide, taidemaalarit

Muu(t) tekijä(t): Anne-Maj Salin, Göran Christenson ym.Sarja: Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1998, 2Asiasanat: näyttelyjulkaisut, maalaustaide, piirustustaide, kuvataide

Muu(t) tekijä(t): Arvo KorhonenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: postikortit, luettelot, käyttögrafiikka

Sarja: Nykytaiteen museon julkaisuja 18; Studio N nro 10Asiasanat: näyttelyjulkaisut, piirustustaide

Alkuteos: Painting With OilsAsiasanat: maalaustaide, tekniikka, öljymaalaus, maalausvälineet, oppaat (teokset)

Sarja: KonstskolanAlkuteos: Introduction to drawing

Syntyi: 21. kesäkuuta 1881Kuoli: 16. marraskuuta 1955Koulutus: Kuninkaallinen taidekorkeakoulu, Konstnärsförbundets skola

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Sven Bertel Grönvall (10. huhtikuuta 1908 Helsinki — 20. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomenruotsalainen taidemaalari ja professori. Sven Grönvall opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1931 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932–1934. Hänen töitään oli ensi kerran esillä 1933.[1] Sven Grönvallin ekspressionistiset maisemat ja hillitty kolorismi loivat pohjaa sotien jälkeiselle maisemamaalaukselle.[Grönvallille myönnettiin Pro Finlandia vuonna 1966. Hän oli myös Lokakuun ryhmän perustajajäsen.Sven Grönvall kuului taiteilijaseura Kiilaan, ja hän oli muussakin taiteen yhdistystoiminnassa laajasti mukana. Hän kuului mm Maire Gullichsenin lähipiiriin.

Yrjö Kustaa Viita (26. toukokuuta 1892 Tampere – 15. tammikuuta 1955,Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.Mainostaiteilijana ja koristemaalarina työskennellyt Viita osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1920, 1921, 1926 ja 1928. Yrjö Viita oli kirjailija Lauri Viidan serkku

Runoilijana ja kirjailijana tunnettu L.Onerva (1882 -1972) oli myös lahjakas kuvataiteilija. Pääosa hänen akvarelleistaan syntyi 1940-luvulla, jolloin hän vietti viisi vuotta suljettuna Nikkilän mielisairaalaan. Hannu Mäkelä kirjoittaa L.Onervan mielenkiintoisesta elämänkaaresta ja Berndt Arell johdattelee Onervan akvarellien järkyttävään maailmaan.

Muu(t) tekijä(t): Olavi Paavolainen, Maija SuovaAsiasanat: kuvateokset, Karjala

Muu(t) tekijä(t): Ole Granholm, Auri Rantakari ym.Asiasanat: rakennusperinne, maalaustaide, aiheet, akvarellimaalaus

Muu(t) tekijä(t): G. Konechna, L. Dzhivago

Koko nimi: Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta : taidesäätiö Meritan kokoelma = Två sekel av finländsk bildkonst : konststiftelsen Meritas samling = Two centuries of Finnish fine arts : art foundation Merita's collectionSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1046Asiasanat: säätiöt, pankit, kuvataide, taidekokoelmat