Uskonto

Traaginen kertomus "seurakunnasta" ja juutalaisesta kansasta

Dementia koskettaa perheitä yhä kasvavassa määrin. Swinton tarkastelee ihmisyyden ydintä. Kuka ihminen on, kun hän ei enää itse muista sitä? Teoksen pääviesti on vallankumouksellinen: vaikka ihminen unohtaa, Jumala muistaa. Teos tarjoaa lohtua dementiaa sairastavien omaisille ja syvällistä pohdittavaa hoitohenkilökunnalle, pastoreille ja sielunhoitajille. Swinton on käytännön teologian ja pastoraalisielunhoidon professori Aberdeenin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat mm. vammaisuuden teologia, vammaisten hengelliset tarpeet ja pastoraalisielunhoito. Swintonilla on myös hoitoalan tutkinto, ja hän on toiminut sairaalapastorina.

Bibliotheca Historica IIIRuotsi oli laajentunut valloituksiensa myötä 1600-luvulla pohjoiseksi suurvallaksi Euroopassa. Laajentumisen seurauksena Ruotsi hallitsi alueita, joiden väestön kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkesi muusta valtakunnasta. Inkerinmaan ortodoksista uskoa tunnustava alkuperäisväestö oli kulttuuriltaan leimallisesti itäinen. He olivat kuitenkin vähemmistö myös 'omalla maallaan', sillä Inkerinmaalle oli 1600-luvun kuluessa muuttanut Suomesta runsaasti luterilaista väestöä autiotilojen houkuttelemina.Luterilaiseen tunnustukselliseen yhtenäisyyteen pyrkineelle Ruotsille suomensukuisia kieliä puhuneet ortodoksit eli inkerikot ja vatjalaiset oli ongelma. Uskonnollisen yhtenäisyyden ihanteen mukaisesti heistä oli tehtävä Ruotsin kuninkaan luterilaisia alamaisia. Narvan superintendentti Johannes Gezelius nuorempi ja Inkerinmaan kenraalikuvernööri Göran Sperling ryhtyivät tarmokkaasti toteuttamaan tätä uskontopolitiikkaa. Heidän toimintaansa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä yhteiskunnallisen eliitin käsityksistä 'etnisistä' ja vierasuskoisista väestöryhmistä varhaisella uudella ajalla.Ruotsalaisen esivallan harjoittama uskontopolitiikka sai aikaan vastareaktioita ortodoksirahvaassa. Ortodoksitalonpoikien pyrkimys parantaa asemaansa kertoo siitä, miten Ruotsin itäisen provinssin Inkerinmaan uskonnollisen vähemmistön varhaismoderni identiteetti rakentui ja myös sitä, keihin nämä ihmiset halusivat samastua 1600-luvun lopulla.

Vuoden jokaiselle päivälle Pyhästä Raamatusta

Suomen Luther-säätiön 10-vuotisjuhlakirja

1992 käyttöön otettu suomennos

"Kirja Jumalan puhuttelussa olevalle Jumalan löytämisen ilosta!"

Ensimmäinen painos

Jumalan hyvästä suomasta tämä kolmas ja viimeinen Kirkkopostillan osa lähtee palvelemaan koettelemusten painamaa kansaamme. Dimensiot 25 cm * 20 cm.

mukana 150 kirjailijan itse ottamaa valokuvaa

Postitus 4€

Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elävää todellisuutta - pyhäinkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus puhuttelee myös tämän päivän ihmistä. Kuvitettu. Dimensiot 26 cm * 22 cm.

Postitus 4€