Kirjat / Paikkakuntahistoria / Hämeenlinna

Vexi Salmen kolumnit Hämeenlinnan seudun paikallislehdestä 2000-luvun alusta

Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 17 cm

11 x 18 cm kirja, sisältää runsaasti koevärjättyjä nahanpaloja ja muistiinpanoja, aloittanut Uudessakaupungissa 22.3.1931.

Tämä kirja kertoo Hämeenlinnan Vuorentakana sijaitsevan, satoja vuosia saman suvun omistuksessa pysyneen Nukarin tilan vaiheista ja erityisesti tilan kolmesta isännästä, joiden toiminta on ulottunut paljon omaa elinpiiriä laajemmalle. Kirja esittelee myös kaksi vahvaa emäntää. Heistä toinen on tämän kirjan kirjoittaja Sirkka Nukari (s.1918). Kiinnostava osa sisältöä ovat Sirkka Nukarin omakohtaiset, eloisat muistelmat kokemuksista pitkän elämän varrelta. Sotavuosien ankaruuden ja työn paljouden kuvausten ohella teksteissä hersyy huumori ja ilo ystävien kanssa vietetyistä juhlahetkistä ja tapaamisista. Maahengessä mietittyä-osan muodostavat poiminnat Allan ja Sirkka Nukarin lehtikolumneista sekä kirjoittajan vuosikymmenien saatossa kiteytynyt näkemys maanviljelijän elämän ihanuudesta ja kurjuudesta. Runsaasti valokuvia.Genre muistelmatUlkoasu 304 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiJulkaisija [Hämeenlinna] : [Mandat], 2010Luokitus Sukututkimus. Genealogia. Vaakunatiede. Heraldiikka (udkf 929.5/.9)udkf 929 NukariSukukirjat. Sukutaulut (ykl 99.31)Elämäkerrat. Muistelmat (ykl 99.1)Aiheet Nukari, Sirkka, → 1918- Nukari → (suku) henkilöhistoria suvut maatilat sukutilat asukkaat maanviljely sota-aika historia Lisätiedot Sirkka Nukari ; [toimittaja: Tuula Heinänen]ISBN 978-952-99642-6-0

Kuvakirja esittelee Hämeenlinnaa, hämeenlinnalaisia, sen kulttuuria ja nähtävyyksiä sekä luontoa sanoin ja kuvin. Kuvitettu. Dimensiot 30 ¤ 25 cm.

1639-1939 300-vuotisjuhlan muistoksi

sisäkannessa onnittelukortti liimatarralla kiinni

vanajan historiaa

vanajan historiaa

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.

Asiasanat: järjestöt, ammattikuntalaitos, tehtailijat, käsityöläiset, kotiteollisuus, käsiteollisuusPostitus 6€

Asiasanat: muistelmat, sotahistoria, sotaveteraanit, matrikkelit

Vanajan ja Hämeenlinnan maaseurakunnan historia uuden ajan alusta kunnallishallinnon alkuun 1868

J. R. Danielson-Kalmarin täyttäessä 60 vuottaHämäläis-osakunnan kotiseutujulkaisu I