1886
Käsinkirjoitettu arkki, ajankohdalleen tyypillistä ystävän jonkin merkkipäivän kunniaksi kirjoitettua tekstiä. Wikipediasta kopioitua henkilöhistoriaa kirjoittajasta; Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg (15. marraskuuta 1852 Oulu – 14. syyskuuta 1933 Helsinki)[1] oli suomalainen everstiluutnantti, teollisuusjohtaja ja senaattori.Gripenbergin vanhemmat olivat kamarineuvos Gustaf Leonard Gripenberg ja Margaretha Maria Frosterus. Hän kävi 1870 Haminan kadettikoulun ja 1873–1876 Pietarin sotainsinööriakatemian. Gripenberg palveli henkikaartin ratsastavassa krenatöörikomppaniassa 1870–1876 ja oli sotilasinsinöörinä ja Suomen kadettikoulun opettajana 1876–1879. Gripenberg ylennettiin kapteeniksi 1877 ja everstiluutnantiksi 1879. Hän oli Vaasan rautatierakennustyömaan vanhempana insinöörinä 1879–1881, Kymijoen lauttausyhdistyksen toimitusjohtajana 1881–1886, teollisuushallituksen insinöörinä 1886–1896 ja tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylitirehtöörinä 1896.Gripenberg oli senaatin talousosaston jäsen ja kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1896–1900, Bröderna Åström Ab:n toimitusjohtaja 1900–1903 ja 1905 sekä senaatin talousosaston jäsen ja kulkulaitostoimituskunnan päällikkö Mechelinin senaatissa 1905–1907 ja Suomen Pankin valtuusmies 1907–1908. Gripenberg oli vuosina 1903–1904 karkotettuna poliittisista syistä ja asui Tukholmassa. Karkotuksen syynä oli se että hän oli kirjoittanut nimimerkillä Nemo passiivista vastarintaa kannattaneen kirjasen.Gripenberg oli sittemmin Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n isännöitsijänä 1908–1909, Suomen puuvillatehtaiden yhtymän puheenjohtajana 1909–1920, Suomen työnantajain lakkovakuutusyhtiön johtokunnan puheenjohtaja 1911–1926, palovakuutusyhtiö Imatran johtokunnan puheenjohtajana 1911–1916 ja hallintoneuvoston jäsenenä 1916–1933 sekä Pohjoismaiden osakepankin hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1916.Gripenberg osallistui säätyvaltiopäiville ritariston ja aatelin jäsenenä 1882–1906.Lennart Gripenberg oli naimisissa 1877–1916 Anna Elisabeth Nybergin kanssa.