Antikvariaatti.net - tarjolla 950819 nimikettä

23 x 30 cm.

15 x 21 cm. Uunit ja savutorvet, Sähkö kotitaoludessa, Maalausohjeita, ym.

Apu 1959 nr 15 -mm. Kasvatus-apu, Kasvatanko lapseni oikein, SOS minulla on varpaat, Onko kanalla järkeä, Museon vanhat veikot, yhdistysten luvattu maa, Keinottelua merimiesautoilla, Hymyillen kuolemaan, Leopardi viidakon vaarallisin peto, Varokaa juna pelureita.<br/><br/>21 x 26 cm.

Halkaisijaltaan noin 52-millinen taskukellon suojus (sisähalkaisija), jo kulunut, mutta käyttökelpoinen. Takakannessa merkintä "23,5" sekä kaiverretut nimikirjaimet.

2,7 cm.

Sotavankikohtalot. Neuvostovangit Suomessa 1941 - 1944.Suomalaisen sotahistorian uudelleenarviointia - miten Suomi kohteli sotavankejaan? Jatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita. "On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941). Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi.

21 x 30 cm myyntiesite.

21 x 30 cm.

17 x 22 cm.

Aperita nro 256 / viinietiketti, viinaetiketti -Alko: "Aperita on jo vuodesta 1952 ollut suomalaisten suosima ranskalais- tyyppinen 'aperitiivi' – tosin suomalaiset lienevät käyttäneen sitä muulloinkin kuin ennen ateriaa.

Väkevä Hedelmäviini - juomaetiketti viinaetiketti Turun Kivipaino/Anders Nordforsin perusti vuonna 1867 Turkuun viini- ja likööritehtaan. Viinien ja liköörien valmistus keskeytyi vuonna 1919 voimaantulleen kieltolain ajaksi, jolloin tehdas alkoi valmistaa mehuja ja muita alkoholittomia juomia. Vuonna 1954 Huhtamäki-Yhtymä Oy osti Nordforsin tehtaan ja yhdisti sen aiemmin hankkimaansa Marjaviini- ja Likööritehdas Marliin (entiseltä nimeltään O/Y Marvi A/B).<br/><br/>Marlin historia alkaa Anders Nordforsin vuonna 1867 Turkuun perustamasta viini- ja likööritehtaasta. Viinien ja liköörien valmistus keskeytyi vuonna 1919 voimaantulleen kieltolain ajaksi, jolloin tehdas alkoi valmistaa mehuja ja muita alkoholittomia juomia. Vuonna 1954 Huhtamäki-Yhtymä Oy osti Nordforsin tehtaan ja yhdisti sen aiemmin hankkimaansa Marjaviini- ja Likööritehdas Marliin (entiseltä nimeltään O/Y Marvi A/B).

22 x 28 cm irtolehtinippu.

21 x 30 cm, runsas kuvitus.