Antikvariaatti.net - tarjolla 972528 nimikettä

Alkuteos: Asterixin orjalaiva.Savon murteella kertonut Olavi Rytkönen.

Kulle Raig: Saarenmaan valssi: Georg Otsin elämäkerta“Siis pyöritä, lennätä pellavapäätä kun silmissä leikkivät säkenet lyö...”Tällä valssisävelmällä virolainen Georg Ots lauloi itsensä suomalaisten sydämiin aikana, jolloin läheinen naapurimaa tuntui olevan valovuosien päässä. Saarenmaan niittyjen kasteinen syli oli silloin yhtä kuin koko Viro ja Georg Ots oli legenda jo eläessään, vaikkei olisi koskaan muuta laulanut kuin tämän yhden laulun, Saarenmaan valssin.Georg Ots lauloi kolmessakymmenessä vuodessa 70 näyttämöroolia, suurimman osan niistä oopperassa. Oopperalaulajan ”ura” alkoi musiikinopettajan pyytäessä lapsia ensimmäisenä koulupäivänä laulamaan jotakin: Georg kajautti ilmoille Cavaradossin aarian - italiaksi. Sen hän oli oppinut kotona isäänsä matkimalla.Georg Ots joutui laulamaan kymmeniin miljooniin kohonneelle yleisölleen lähinnä siinä kuudesosassa maapalloa, jota Neuvostoliitoksi sanottiin. Myös niin kutsutuissa kansandemokratioissa hän pääsi vierailemaan ja lisäksi Pohjoismaissa. Suomeen hänellä kehittyi oma, erityinen suhteensa.Kulle Raig kirjoittaa elävästi etuoikeutetusta taiteilijasta ja hänen elämästään. Mitä hän ajatteli omasta asemastaan, yhteiskunnasta, taiteesta, ihmisenä olemisesta? Pystyikö hän koskaan avautumaan kenellekään olosuhteissa, joissa oli viisaampaa vaieta? Muun muassa näihin kysymyksiin tämä teos etsii vastauksia.Palvonnaksi yltyneestä suosiosta huolimatta Otsin elämässä oli paljon sellaista dramatiikka, jota vain harva ihminen kokee. Traagisinta lienee ollut hänen liian aikainen poislähtönsä. Hänen musiikkinsa elää kuitenkin edelleen. Suomessa Georg Ots on yhä tunnetuin virolainen - vielä 25 vuotta kuolemansa jälkeenkin

Valokuvat Ofer Amir

Viivi och Wagner 2

Kirje USA:sta eteisen lattialla marraskuussa 2012 osoittautuu itsenäisen naisen viimeiseksi mahdollisuudeksi oikaista historiankirjoitusta. Flóra Paasonen, tiedustelupäällikkö Aladar Paasosen leski, kertoo vihdoin itse omasta elämästään. Unkarilaiseen eläinlääkäriperheeseen syntynyt, Sveitsissä kesänsä viettänyt ja eurooppalaisen yleissivistyksen saanut Flóra Bartha kasvatettiin kosmopoliitiksi. 18-vuotiaana hänet esiteltiin huimaa sotilasuraa tehneelle eversti Aladar Paasoselle, joka nai vihreäsilmäisen unkarittaren 1938.Rakkaustarina on kuin sadusta. Koti presidentinlinnassa, upeita illallisia, hienoja kutsuja, kauniita kalusteita. Mutta Tolstoin Sota ja rauha -romaanin lumoissa ollut nuorikko joutuu heräämään sodan todellisuuteen presidentinlinnan ikkunoiden pirstoutuessa sisään pommituksissa ja Aladarin kadotessa tiedustelujohtajaksi Mannerheimin salaiseen maailmaan. Flóran tehtäväksi jää suojella kolmea lastaan ja pitää perhe mahdollisimman tarkkaan piilossa, sillä tiedustelujohtajan läheiset elävät aina uhkakuvan alla. Alkaa näkymättömyyden kausi.Tässä kirjassa Flóra muistelee piileskelyä useissa eri maissa. Hän arvioi Euroopan kehitystä varmalla ja tarkalla poliittisella vaistollaan sekä ennennäkemättömällä historiallisella kokemuksellaan. Vaimon osuus perheen valinnoissa on ollut itsenäisen naisen voimannäyttö, vaikka perheen olemassaoloa ei monasti edes mainita.Viimeiset mielenkiintoiset valintansa Flóra tekee tämän kirjan kirjoittamisen yhteydessä, kun hän antaa käyttöön Aladarin ennennäkemättömät dokumentit, joita mies on piilotellut vierashuoneen kaapissa Flourtownissa kuolemaansa saakka. Tämän kirjan kirjoittaminen ja dokumenttien tallentaminen jälkipolville nitoutuvat Flóran elämän tarinaan osoittaen jälleen kerran, että itsenäisyys vaatii itsenäisiä ihmisiä."Johanna Parikka Altenstedtin kirjoittama Flóra Bartha Paasonen – Vaiettu tarina kuuluu eittämättä tämän syksyn mielenkiintoisimpien sota-aikoihin liittyvien teosten joukkoon. Kirja täydentää Mannerheimin tiedustelupäälliköstä Aladar Paasosesta jo aikaisemmin ilmestyneissä teoksissa luotua kuvaa. Teos tuo esiin Yhdysvalloissa asuvan unkarilaissyntyisen 95-vuotiaan lesken elämäntarinan sellaisena, kuin hän sen itse kokee. " Etelä-Suomen Sanomat, 13.11.2013."Mielenkiintoista on lukea Flóra Paasosen rajattomasta ihailusta ja kunnioituksesta, jota hän tunsi ja edelleen tuntee miehensä esimiestä marsalkka Mannerheimiä kohtaan. Siinä olisi nykyisillä Mannerheim-kriitikoilla jotain opittavaa.. Flóra Bartha Paasosen kertomus on lukemisen arvoinen kuvaus siitä, miten sodan varjot lepäsivät vuosikymmeniä perheiden ja yksilöiden päällä. Laskua isänmaan itsenäisyyden säilyttämisestä sai maksaa pitkään." Portaali-lehti 12/2013

...talvi- ja jatkosodan ansioitunut sotilasjohtaja, yksi asekätkentäjutun avainhenkilöistä, Suomen ja Yhdysvaltain armeijoiden eversti, arvostettu sotilasneuvonantaja maailmalla.

Toinen tekijä Paul Westlake

Kirjatyöryhmä Ulla Hakamies, Aino Kakkonen, Teuvo Kuivalainen, Anna Meriläinen, Asko Pesonen, Eila Pesonen ja Väinö Sinervo.

Kiändäi karjalakse (livvin murdehel) Tamara Ščerbakov. Piirustai Ol’ga Ikkonen.

34 liitekuvaa