Antikvariaatti.net - tarjolla 967186 nimikettä

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

7 x 10 cm.

Ei tankoa eikä jalkaa.

Halkaisija 9 cm. Harvinainen Kupittaan esine.

TK-mies Toivo Narva osallistui tammikuussa 1942 massiiviselle sissiretkelle, josta tuli yksi koko jatkosodan legendaarisimmista. Yli 1 200 sotilasta hiihti kovassa pakkasessa Itä-Karjalan korpien läpi syvälle vihollisen selustaan, tuhosi menestyksellisesti Mai Guban asemakylän, katkaisi hetkeksi sotatarvikeliikenteen Neuvostoliitolle ratkaisevan tärkeällä Muurmannin junaradalla ja onnistui vetäytymään takaisin omalle puolelle.Kirja perustuu Toivo Narvan ottamiin valokuviin ja taitavasti kirjoittamaan sotaretkikuvaukseen. Raine Narva ja Simo Liikanen taustoittavat historialliset tapahtumat. Käytännössä uusi kirja. Postitus 5€

Merilentolaivue - Lentolaivue 6 sodassaErillinen Lentolaivue, myöhemmin Lentolaivue 36, Lentolaivue 6 ja Pommituslentolaivue 6, oli ainoa laivue, jonka nimi muutettiin kolmesti sotien aikana. Laivue toimi koko sotatoimien ajan merivoimien hyväksi, tehtävänä merialueen valvonta ja siellä esiintyvien vihollisten torjunta.Laivueen toiminnallisen kohokohdan muodosti vuoden 1942 avovesikaudella käyty sukellusvenesota. Toukokuun lopun ja marraskuun alun välillä tehtiin parikymmentä varmaa sukellusvenehavaintoa, joissa kaikissa hyökättiin syvyyspommein veneiden kimppuun. Laivueen 2. lentue ilmoitti kaudella upottaneensa hyvässä uskossa kymmenen sukellusvenettä, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen pääsy Venäjän arkistoihin osoitti, että vain neljä tosiasiassa upotettiin tai osallistuttiin niiden upottamiseen.Keväällä 1943 saksalaisten laskema kaksinkertainen sukellusveneverkko Porkkalan ja Tallinnan välissä esti täysin veneiden pääsyn siitä länteen. Loppusota kuluikin sitten yksitoikkoisessa päivystyksessä merialuetta valvottaessa.Talvisodan aikana laivueen kalustona olivat vanhentuneet Ripon-koneet. Välirauhan aikana koneet korvattiin sotasaaliiksi saaduilla ja Valtion Lentokonetehtaalla kunnostetuilla koneilla, päätyyppeinä Tupolev SB -pommittajat ja Polikarpov I-153 -hävittäjät. Avovesikausina kalustoa täydennettiin eri tavoin hankituilla vanhentuneilla vesikoneilla.Tässä teoksessa käsitellään myös tilapäisesti perustettu Lentolaivue 15, joka erikoistui ambulanssi- ja propagandalentoihin sekä sissien lentokuljetuksiin ja huoltoon vuoden 1941 etenemisvaiheen ja seuraavan talven ajan.

Kun talvisota alkoi marraskuun lopussa 1939 käytettiin Lentolaivue 46:n Bristol Blenheimejä tiedusteluun ja paikallispommituksiin siellä, minne muiden laivueiden resurssit eivät riittäneet. Saatuaan uudet pitkänokkaiset Blenheimit 21. tammikuuta 1940 jäi Lentolaivue 46 kuukaudeksi pois sotatoimista. Kun koulutus oli valmis, laivue operoi täydellä teholla talvisodan viimeiset kaksi viikkoa, jonka huipun muodosti maaliskuussa Viipurinlahdella jäitse tapahtuvan maihinnousun menestyksellinen torjunta.Lento-onnettomuuksien takia laivueen kalusto oli supistunut jatkosodan alkaessa vain kolmeen Blenheimiin, joilla tiedusteltiin kolme viikkoa. Sen jälkeen laivueesta muodostettiin Lentorykmentti 4:n kouluttava osa. Tämä vaihe jäi lyhyeksi, kun LeLv 46 sai helmikuussa 1942 Saksasta lahjoituksena viisitoista Dornier Do 17 Z -pommittajaa, joilla toiminta aloitettiin uudelleen. Vuosi kului asemasodan takia rauhallisesti, vaikka laivue osallistui muutaman kerran koko rykmentin tekemiin kohdepommituksiin.Vuosi 1943 oli myös rauhallinen ja marraskuussa laivueen kulunutta Dornier-kalustoa vahvistettiin DB/DF-lentueella. Keväällä 1944 hyökättiin suuria tappioita aiheuttaen Leningradin ympäristön lentotukikohtiin. Kesän 1944 suurhyökkäyksessä näiden vaakapommittajien tuhannen kilon pommikuormat osoittautuivat tehokkaiksi tykistö-, panssari- ja joukkokeskittymiä vastaan. Pommittajien toiminta oli niin tehokasta, että Pariisin rauhansopimuksessa Suomelta kiellettiin kokonaan pommituskoneet. Ne kaikki varastoitiin 15. syyskuuta 1948 ja romutettiin seuraavina vuosina.