Antikvariaatti.net - tarjolla 1003341 nimikettä

30 x 42 cm, painettu ohuelle kartongille.

Var 16:de man är krigsinvalid, Vart 25:te barn är krigsvärnlöst, Var 17:de kvinna är krigsänka, Var 9:de hör till de evakuerade - Nationalhjälpen hjälper dem alla -Kansanavun juliste<br/><br/>29 x 40 cm.

29 x 40 cm.

29 x 40 cm.

29 x 40 cm.

29 x 40 cm.

Punainen paroni - Manfred von RichthofenEnsimmäisessä maailmansodassa Manfred von Richthofen tunnettiin liittoutuneiden lentäjien keskuudessa pelättynä Punaisena paronina. Nimi syntyi hänen maalattuaan koneensa punaiseksi erottuakseen paremmin ilmassa. Rohkeudellaan ja taidoillaan hän saavutti lentäjätoveriensa kunnioituksen, mutta maineen myötä hänen nimeään käytettiin myös hallituksen propagandassa. Maassa käyty käsittämättömän tuhoisa sota tarvitsi vastapainoksi urhean ja ritarillisen sankarin. Siihen juoksuhautojen yllä punaisella hävittäjäkoneellaan taistellut lentäjä-ässä sopi täydellisesti.Huhtikuun 21. päivänä 1918 Richthofen ammuttiin alas Sommen lähellä. Kahdeksankymmenen ilmataistelun voittaja oli kuollessaan 25-vuotias.Punainen paroni on vauhdikas ja asiantunteva elämäkerta kaikkien aikojen tunnetuimmasta lentäjästä. Mikä sai Manfred von Richthofenin siirtymään ratsuväestä lentojoukkoihin? Oliko hän verenhimoinen sotilas vai isänmaanystävä? Mikä oli hänen menestyksensä salaisuus? Kuka todella ampui alas Punaisen paronin? Peter Kilduff on vuosikymmenien ajan perehtynyt Manfred von Richthofeniin ja paljastaa, millainen mies saavutti kuolemattoman maineen punaisessa hävittäjäkoneessaan.

21 x 21 cm.

21 x 30 cm.

Enso eli Svetogorsk (ven. &#1057;&#1074;&#1077;&#1090;&#1086;&#1075;&#1086;&#1088;&#1089;&#1082;) on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla. Kaupunkikunnan keskus, Enson teollisuuskaupunki sijaitsee Vuoksen varrella aivan Suomen rajan tuntumassa, vain 7 km Imatrasta.Ennen toista maailmansotaa, jolloin Enso kuului Suomelle, aluetta kutsuttiin monien tehtaidensa takia Suomen Ruhriksi. Enso-nimi ei tuolloin ollut virallisesti käytössä paikannimenä; vuoteen 1945 asti tunnettiin vain Jääsken suurpitäjä, jonka läpi Vuoksi virtasi. Tehtaiden ympärille syntynyttä taajamaa oli kuitenkin ruvettu kutsumaan Ensoksi.

Enso eli Svetogorsk (ven. &#1057;&#1074;&#1077;&#1090;&#1086;&#1075;&#1086;&#1088;&#1089;&#1082;) on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla. Kaupunkikunnan keskus, Enson teollisuuskaupunki sijaitsee Vuoksen varrella aivan Suomen rajan tuntumassa, vain 7 km Imatrasta.Ennen toista maailmansotaa, jolloin Enso kuului Suomelle, aluetta kutsuttiin monien tehtaidensa takia Suomen Ruhriksi. Enso-nimi ei tuolloin ollut virallisesti käytössä paikannimenä; vuoteen 1945 asti tunnettiin vain Jääsken suurpitäjä, jonka läpi Vuoksi virtasi. Tehtaiden ympärille syntynyttä taajamaa oli kuitenkin ruvettu kutsumaan Ensoksi.

Enso eli Svetogorsk (ven. &#1057;&#1074;&#1077;&#1090;&#1086;&#1075;&#1086;&#1088;&#1089;&#1082;) on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla. Kaupunkikunnan keskus, Enson teollisuuskaupunki sijaitsee Vuoksen varrella aivan Suomen rajan tuntumassa, vain 7 km Imatrasta.Ennen toista maailmansotaa, jolloin Enso kuului Suomelle, aluetta kutsuttiin monien tehtaidensa takia Suomen Ruhriksi. Enso-nimi ei tuolloin ollut virallisesti käytössä paikannimenä; vuoteen 1945 asti tunnettiin vain Jääsken suurpitäjä, jonka läpi Vuoksi virtasi. Tehtaiden ympärille syntynyttä taajamaa oli kuitenkin ruvettu kutsumaan Ensoksi.

Enso eli Svetogorsk (ven. &#1057;&#1074;&#1077;&#1090;&#1086;&#1075;&#1086;&#1088;&#1089;&#1082;) on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla. Kaupunkikunnan keskus, Enson teollisuuskaupunki sijaitsee Vuoksen varrella aivan Suomen rajan tuntumassa, vain 7 km Imatrasta.Ennen toista maailmansotaa, jolloin Enso kuului Suomelle, aluetta kutsuttiin monien tehtaidensa takia Suomen Ruhriksi. Enso-nimi ei tuolloin ollut virallisesti käytössä paikannimenä; vuoteen 1945 asti tunnettiin vain Jääsken suurpitäjä, jonka läpi Vuoksi virtasi. Tehtaiden ympärille syntynyttä taajamaa oli kuitenkin ruvettu kutsumaan Ensoksi.