Antikvariaatti.net - tarjolla 943552 nimikettä

Muu(t) tekijä(t): Markus MajaluomaAsiasanat: lastenkirjallisuus, linnut, runot, kaunokirjallisuus, lorut, kuvakirjat, skönlitteratur

Muu(t) tekijä(t): Virpi TalvitieAsiasanat: lastenkirjallisuus, runot, rakkausrunot, dikter

Muu(t) tekijä(t): Sirkka-Liisa SjöblomSarja: Åren murhat 2

Kirjassa kerrotaan hengellisestä ohjauksesta , sen tarpeesta ja sisällöstä ajassamme

Sarja: Karma-sarja n:o 1

Karma-sarjaSeaflowerin uusintapainos.Seaflower's Classics 6.

Ensimmäinen Nero Wolfe dekkari

Toisessa kirjassa Ex Libris "Esko Jokinen"

Mestarisalapoliisi Nero Wolfen toimistoon astuu eräänä päivänä muuan rouva Valdon. Hän haluaisi selvän siitä, miten hänen ovelleen on joutunut muutaman kuukauden ikäinen poikalapsi.

15 x 21 cm, Israelissa valmistettu jääkaappi.

Asiasanat: lastenkirjallisuus, ruotsin kieli, ruotsinkielinen kirjallisuus, svensk litteratur, barnlitteratur, svenska

Merkinnät: omistajamerkintä

Oikeus konepistoolin piipussaTekijä: Murto K. & Kaukonen K.ISBN:Tuoteryhmä: HistoriaKustantaja:KansankulttuuriKieli:Painovuosi: 1950Painos:Sivumäärä: 210 s.Sidonta: Sid.Kemin veritorstai oli Kemissä 18. elokuuta 1949 tapahtunut poliisien ja työläisten välinen kahakka, jossa sai surmansa kaksi ihmistä. Tuolloin paikkakunnalla oli meneillään paikallisesta palkkariidasta alkunsa saanut Kemiyhtiön työntekijöiden lakko, joka nähtiin laajemmin Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Fagerholmin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen välisenä voimainkoitoksena. Kemin veritorstai muistetaan Suomen historian toistaiseksi viimeisenä kuolonuhreja vaatineena poliittisena väkivaltaisuutena.Kemin lakon taustalla oli ensimmäinen sodanjälkeinen laaja laskusuhdanne, joka iski voimakkaimmin puunjalostusteollisuuteen. Maaliskuussa 1949 kortistoissa oli yli 50 000 työtöntä ja saman vuoden syystalvella jo 60 000. Viennin kannattavuutta yritettiin parantaa kahdella devalvaatiolla, jotka lisäsivät kulutustavaroiden hintojen ja elinkustannusten nousua. Jo loppuvuodesta 1948 SAK oli vaatinut 5,5 prosentin yleistä palkankorotusta, mutta hallituksen painostuksesta SAK:n sosialidemokraattinen johto suostui myönnytyksiin. Keväällä 1949 seitsemän kansandemokraattista ammattiliittoa vaati palkkojen korottamista.