Antikvariaatti.net - tarjolla 979134 nimikettä

Näytevarasto palautusWilhelm Johnen: Yöhävittäjälentäjä (isbn 9525186598, 2004)Yöhävittäjälentäjä Wilhelm "Wim" Johnen saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa 26. maaliskuuta 1942. Kyseinen yö oli kuitenkin koitua Johnenin viimeiseksi, kun seuraavan pommittajan torjuntatuli pudotti saksalaishävittäjän. Haavoittuneen Johnenin onnistui hypätä laskuvarjolla, mutta hänen radistinsa menehtyi. Wim kuitenkin palasi pian vaativaan yöhävittäjätoimintaan, jonka vaativuutta hänen komentajansa on kuvannut sanoessaan: ?Sammuta valot ja yritä napata kärpänen sormillasi.? Omista tappioistaan välittämättä kotimaataan puolustaneet saksalaiset lensivät säässä kuin säässä aiheuttaen suurta tuhoa Saksan kaupunkeja tuhoavien brittien pommikonelautoissa. Wilhelm Johnen saavutti 34 yöilmavoittoa yli kahdellasadalla sotalennolla.muistelmat, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, hävittäjät, lentäjät, sotilaslentäjät, ilmasota

Näytevarasto palautusAnton Wöffen: Sittenkin ässä (isbn 9525186458, 2003)Anton Wöffenin hävittäjälentäjän ura vastaa varmasti monien muiden Luftwaffen hävittäjälentäjien vaiheita. Valmistuttuaan hävittäjälentäjäksi Wöffen komennettiin JG 27:ään Afrikkaan, missä vaikeat olosuhteet vaativat veronsa. Wöffen loukkaantui useita kertoja pakkolaskuissa ja tullessaan alasammutuksi. Sitkeyden ja peräänantamattomuuden ansiosta hän kuitenkin aina palasi ilmaan. Viidennen ja viimeisen ilmavoittonsa hän saavutti maaliskuussa 1945 viimeisellä sotalennollaan, joka päättyi amerikkalaisten sotavankeuteen. Anton Wöffenin muistelmateos on "rivilentäjän" humoristinenkin kertomus Luftwaffen lentäjän arjesta

Mike Spick: Viimeiseen asti: Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuho (isbn 9789525186772, 2008)Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuhoKesällä 1939 Luftwaffen hävittäjälennostolla oli ajanmukaisin kalusto ja parhaiten koulutettu henkilökunta. Nykyaikaiset hävittäjäkoneet ja ylivoimainen ilmataistelutaktiikka johtivatkin menestykseen sodan alussa. Puolan, Norjan ja Ranskan sotaretkien salamasota yllätti muun maailman.Vasta kesällä 1940 Luftwaffe koki ensimmäisen takaiskunsa, kun se ei onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta Englannin yllä. Kolmannen valtakunnan sodankäynnin painopisteen siirtyessä itään Kanaalin rannikolle jääneet muutamat hävittäjäyksiköt kuitenkin pitivät menestyksellisesti puoliaan Kuninkaallisia ilmavoimia vastaan.Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuussa 1941, ja idässä palvelevien Luftwaffen hävittäjälentäjien pudotusmäärät kasvoivat hämmästyttävää vauhtia. Samalla kuitenkin koitti hävittäjälennoston lopun alku: myös kone- ja miestappiot kasvoivat, ja moni kokenut yksikönjohtaja poistui riveistä. Miestäydennykset eivät enää pystyneet paikkaamaan menetyksiä.Hävittäjälennosto sai vielä kerran vuonna 1944 hieman etumatkaa, kun Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjä tuli käyttöön. Niitä tuli kuitenkin liian vähän ja liian myöhään.Miksi menestys kääntyi tappioksi? Ilmasotahistorioitsija Mike Spick pohtii kysymystä pintaa syvemmältä. Yksi tappion siemenistä oli Luftwaffen hävittäjälennoston sankarihakuisuus. Hävittäjälentäjien esikuvana oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin hävittäjälentäjä Punainen paroni, vapaaherra Manfred von Richthofen. Hänen myyttiään hyödynsi eritoten ilmavoimien ylipäällikkö Hermann Göring. Monille menestyksekkäille hävittäjälentäjille tärkeintä oli oman pudotustilin kasvattaminen ja kunniamerkeillä palkituksi tuleminen. Tämä johti usein kilpailuun henkilökohtaisista ilmavoitoista yksikön toimivuuden kustannuksella.

Jukka Piipponen: Aunuksen ässä (isbn 9525186660, 2005)Jaakko Hillo palveli koko sotilaslentäjäuransa Lentolaivue 32:ssa, jonka kalustona oli ensin Fokkerit, joilla ei jatkosodan alettua ollut juurikaan toivoa saada viholliskoneita kiinni. Tilanne parani pian laivueen saatua kalustokseen amerikkalaiset Curtiss-hävittäjät. Hillo suoritti sodan aikana myös kadettikoulun, ja hän olikin sekä harkitseva että kyvykäs lentäjä ja muodostelmanvetäjä. Kesän 1944 torjuntataisteluissa Jaakko Hillo haavoittui 219. sotalennollaan, ja sota oli hänen osaltaan ohi. Hän oli ampunut alas 8 viholliskonetta, mutta sotaponnisteluille tärkeämpiä olivat lukuisat onnistuneet tiedustelu- ja suojauslennot.

Suomen ilmavoimien laivueet -sarjan neljäs osa kertoo Pommituslentolaivue 48:n vaiheista jatko- ja Lapin sodassa. Neljäkahdeksan oli numerojärjestyksessä Lentorykmentti 4:n neljäs ja samalla sen viimeisin laivue. Laivue perustettiin vuoden 1941 lopulla ensin koulutusyksiköksi, mutta sen saatua myöhemmin DB-3- ja Pe-2-pommikoneita, voitiin niillä aloittaa sotalennot asemasotavaiheessa.Laivueen päätyönä olivat ilmakuvaus sekä tiedustelu ja sen yhteydessä suoritetut häirintäpommitukset Petljakov Pe-2 -koneilla. Iljushin DB-3 -kalustolla taas suoritettiin pommituksia niin yksittäisin konein kuin koko laivueenkin voimalla. Pommituslentolaivue 48 oli mukana myös koko rykmentin voimin suoritetuissa osastopommituksissa. Neljäkahdeksaa ajatellaan usein laivueena, joka lensi pääasiassa sotasaalispommittajilla, mutta vuoden 1943 lopulla se sai kalustokseen toistakymmentä uutta Valtion lentokonetehtaalla valmistettua Bristol Blenheim -pommittajaa. Näillä se osallistui muiden nelosrykmentin laivueiden lailla kesän 1944 koviin torjuntataisteluihin.Laivue 48:n historiaan liittyy olennaisena osana myös Erillinen valokuvauslentue, jonka toimintaa käsitellään tässä kirjassa. Kirjassa julkaistaan ensimmäistä kertaa monia ainutlaatuisia ilmavalokuvia näiltä vaarallisilta tiedustelulennoilta. Vielä vähän ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä laivue 48:n Pe-2-kuvauskoneet kävivät tiedustelemassa ja kuvaamassa vihollisjoukkojen keskityksiä ja varustelutöitä. Näistä kuvista käy aukottomasti ilmi, että tiedustelutuloksien puutteesta sodanjohdon valmistautumattomuus ei ainakaan ollut kiinni.Ja kuten kaikissa muissakin nelosrykmentin laivueissa, tappiot seurasivat myös neljäkahdeksaa. Koneidensa mukana menehtyneet tai kadonneet nuoret miehet maksoivat kovan hinnan palvellessaan Suomen ilmavoimissa sotien aikana. Olkoon tämä viimeinen nelosrykmentin pommituslentäjistä kertova teos kunnianosoitus heille ja kaikille heidän tovereilleen niin maassa kuin ilmassakin.

Norbert Hannig: Hävittäjälentäjänä loppuun saakka (isbn 9789522291097, 2009)Norbert Hannigin elämäkerta on poikkeuksellinen, sillä kirjoittaja kuuluu ikäluokkaan, joka saapui rintamapalvelukseen toisen maailmansodan puolivälissä. Vain harvat hänen ikätovereistaan ehtivät saavuttaa eloonjäämiseen tarvittavan kokemuksen, ja kun lisäksi tarvittiin myös roppakaupalla onnea, on selvää että Hannigin kirja on mielenkiintoista luettavaa. Omien sanojensa mukaan hän oli tavallinen rintamasotilas joka teki vain velvollisuutensa taistelussa isänmaan puolesta.Nuori hävittäjälentäjä Norbert Hannig saapui Leningradin rintamalle Hävittäjärykmentti 54:ään alkuvuodesta 1943. Hän lensi punailmavoimia vastaan aluksi Messerschmitt Bf 109:llä ja myöhemmin Focke-Wulf Fw 190:llä. Rintamapalvelusta seurasi siirto hävittäjäkouluttajaksi kotimaahan - tehtävä, jonka ohessa hän suoritti torjuntalentoja liittoutuneiden pommikonelauttoja vastaan. Hannig yleni lentueenpäälliköksi ja saavutti kaikkiaan 42 ilmavoittoa yli kahdellasadalla sotalennolla. Sodan kaoottisina viimeisinä kuukausina hän siirtyi Messerschmitt 262 -suihkuhävittäjäkoulutukseen.

Hanna Reitsch: Lentäminen - elämäni (isbn 9525186377, 2002)Suomennos Hannu ValtonenHanna Reitsch lensi miltei kaikilla saksalaisilla toisen maailmansodan konetyypeillä. Vaikka hän tapasi työssään Kolmannen valtakunnan korkea-arvoisimpia henkilöitä, hän ei kuitenkaan koskaan ollut kiinnostunut politiikasta; Reitsch oli lentäjä ja rakasti lentämistä enemmän kuin mitään muuta. Suomessa useita kertoja vieraillutta "Die Hannaa" pidetään syystä Suomen purjelennon äitinä. Useista rauhanajan vaarallisista tilanteista selvinnyt Hanna Reitsch sai kokea sotilasilmailun vaarat loukkaantuessaan Me 163:n koelennolla. Tämäkään kokemus ei pidätellyt häntä maassa, vaan toivuttuaan hän palasi lentotehtäviin.Hanna Reitsch oli erinomainen lentäjä ja ainutlaatuinen nainen. Hänen kiehtovat muistelmansa ovat yhtä ainutlaatuiset, kuvaten hänen rakkauttaan lentämiseen.15 x 21 cm kirja. Uusi, lukematon teos, ns. myyntivarastopalautus.

Jukka Piipponen: Tähystäjäritari: Mannerheim-ristin ritari Lauri Äijön elämä (isbn 9525186490, 2004)Lauri Äijön sotilaspalvelus alkoi tykistössä, josta hän siirtyi vapaaehtoisena ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Talvisotaan rauhallinen pohjalaismies ei ehtinyt, mutta jatkosodan sytyttyä olivat kovat paikat edessä. Blenheim-pommikoneen tähystäjänä Äijö suoritti lukuisia pommitus- ja tiedustelulentoja kauas vihollislinjojen taakse. Pian hän siirtyikin vaikeisiin ja vaarallisiin ilmavalokuvaustehtäviin, joita kolmikko Esko Ahtiainen, Lauri Äijö ja Yrjö Hammarén suorittivat useita kymmeniä luotettavalla BL-129:llä, "Pitkänokalla".Kun valokuvauslentue lakkautettiin palasi Äijö vanhaan yksikköönsä Lentolaivue 44:ään. Blenheim-pommittajien korvaajiksi olivat tulossa uudet saksalaiset Junkers-syöksypommittajat. Niillä laivue osallistui kesän 1944 koviin torjuntataisteluihin. Lapin sodassa Lauri Äijö lensi viimeisen sotalentonsa, kaikkiaan niitä kertyi 110.Sotatoimien päätyttyä Lauri Äijölle myönnettiin Mannerheim-risti. Edessä oli kuitenkin paluu siviiliin, keskeytyneiden opintojen päättäminen ja siirtyminen työelämään. Maanviljelysneuvos Äijö teki pitkän työrupeaman meijerialalla jääden eläkkeelle vuonna 1980. Viimeinen elossa ollut lentäjäritari Lauri Äijö kuoli 20. tammikuuta 2004.15 x 21 cm kirja.

Helmut Lipfertin Kapteeni Lipfertin sotapäiväkirja. Hävittäjälentäjän muistelmat idästä 1943-1945. Vain harva Helmut Lipfertin hävittäjälentäjätovereista voi kertoa yhtä jännittävistä omakohtaisista kokemuksista hävittäjäkoneen ohjaimissa. Lipfert palveli maineikkaassa Hävittäjärykmentti 52:ssa ja saavutti 203 ilmavoittoa. Ilmasota itärintamalla ei kuitenkaan ollut vaaratonta ja Lipfert ammuttiin alas viisitoista kertaa, joista hän uskomattomalla onnellaan aina selvisi vammoitta. Teos alkaa Lipfertin ensimmäisestä sotalennosta vuoden 1942 lopussa ja päättyy Saksan antautumiseen toukokuussa 1945. Lipfert nousee Kaukasuksen, Krimin, Unkarin ja Romanian ylle sekä tutustuttaa lukijan JG 52:n ässiin Walter Krupinskiin, Erich Hartmanniin, Gerhard Barkhorniin ja Heinz Ewaldiin. Lipfertin elävät ja tarkat kuvaukset ilmataisteluista Messerschmitt Bf 109 G -hävittäjällä tempaavat mukaansa itärintaman taivaalle.Julkaistu aiemmin nimellä Taistelulentäjä itärintamalla : hävittäjälentäjän kokemuksia itärintamalta vetäytymisen aikana 1943-1945

Koko 18cm x 18cm.

Koko nimi: Seitsemän auringon yö : vuosi Kuusamon erämaissa = The night of the seven suns : a year in the wilds of Kuusamo = Die Nacht der sieben Sonnen : ein Jahr in der Wildmark von Kuusamo = De sju solarnas natt : ett år i Kuusamo ÖdemarkerMuu(t) tekijä(t): Airi Hast, Rauno Ruotsinsalo

Sarja: Retkeilyn käsikirjasto 17

Merkinnät: omistajamerkintä