Paulaharju, Samuli, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1922
“Mutta vanhankansan elämää, sellaisena kuin se esiintyy vanhojen muistannan aikana vanhoine omituisine tapoineen, epälukuisine taikatemppuineen, loitsuineen ja uskomuksineen sekä kotitoimissa että ulkotöissä, sekä arkisissa oloissa että juhlienvietossa, on vain vähäisen kosketeltu. Ehkä siis seuraavatkin korvenukkojen ja metsänmuorien hartaat muistelmat saanevat sijansa muiden Kainuuta käsittelevien kirjojen lisänä.”Vuonna 1922 ilmestynyt Kainuun mailta on eläväisimpiä vanhan kansanelämän kuvauksiamme. Samuli Paulaharjun teki jalkapatikalla lukuisia keruumatkoja Kainuun erämaihin ja syrjäkyliin tallentaen ainutlaatuisen kokoelman vanhaa kansantietoutta. Rikasta kerrontaa täydentävät kymmenet valokuvat ja tekijän itsensä laatimat piirrokset.Kirjan sisällysluettelo:AsutustarinoitaKulkuneuvoistaRakennuksistaYhteiskunnallisista ja oikeustavoistaSuurperheitäKun vanhat muistelevat muinaisiaPäiväkausi pirtissäMitä syötiin ja juotiinMetsästyksestäKarhunpyyntiä ja karhunpalvontaaKarhumiehiäKalastuksestaKarjanhoidostaNiityistäHalmeenviljelyksestäPeltoviljelyksestäTervanpoltostaKotiteollisuuttaJuhla- ja merkkipäiviäHäätapojaLapsesta aikeuiseksiLeikkejä ja kisojaTautia ja tuskaaTietäjiä ja taikuuttaHaltioita ja väkeäLuonnotietoa ja eläinoppiaKuolema ja peijaiset“Niin Kainuun korpimaissakin. Täällä ylimaissa asuu jäyhää vakavaa raatajakansaa, joka monissa asioissa vielä elää entisissä opeissa ja tavoissa. Täällä tapaa vielä vanhoja tietäjiä, jotka laskettelevat jyhkeitä loitsuja ja manauksia, vanhoja karhumiehiä, jotka laulaen ovat hiihtäneet kontionpesälle, kalaukkoja, jotka osaavat vaikka kamalan kalavalan vannoa. Kyöpelit ja keijukaiset täällä kummittelevat, pellonaidan takana kasvaa kalmakoivu, jolle kalmanvihat viedään, ja mäellä kohoaa kontiokuusi, missä riippuu kaadetun karhun kallo.”Asiasanat: kainuu