Saarikangas Kirsi, Suomen Kirjallisuuden Seura, 2002
Siisti kirja. Moderni, funktionalistinen asunto ja sen yhdenmukainen perheen malli korvasi 1900-luvun kuluessa vähitellen säädynmukaisen asumisen kirjon: työväestön hellahuoneet, maaseudun tuvan ja kamarin sekä porvarilliset edustushuoneisiin, yksityisiin tiloihin ja talousosaan jakautuneet asunnot. Modernin asunnon muotoutumista määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Puhdas raitis ilma, auringonvalo, tila ja vihreys yhdistettiin terveellisyyteen ja nykyaikaiseen asumiseen. Tilan uudenlainen järjestäminen ja hallinta merkitsi suurta arkielämän muutosta. Liikkuminen ja ajankäyttö asunnossa, kaupungissa ja uusissa lähiöissä sai uuden tahdin ja uudenlaisia kulkureittejä.