Suominen Elina, WSOY, 1979
Vuonna 1938 lähes 200 henkeä pakeni Hitlerin Saksan juutalaisvainoja Suomeen. 6.11.1942 Valtiollinen poliisi luovutti heistä kahdeksan Saksan Gestapolle. Höyrylaiva s/s Hohenhörnillä poiskuljetettujen viiden miehen, yhden naisen ja kahden lapsen uskottiin päätyneen vain työpalveluun entiseen kotimaahansa. Elina Sana kiinnostui juutalaispakolaisten vaiheista ja ryhtyi tutkimaan mm. Suomessa ja ulkomailla. Auschwitzin keskitysleirimuseosta löytyi viimein ratkaiseva ja raskauttava dokumentti: lähetyslista Suomen toimittamista kahdeksasta juutalaispakolaisesta. Heistä seitsemän sai surmansa natsien keskitysleirillä. Vain yhden tiedetään varmuudella selvinneen hengissä.Sodan jälkeen järjestettiin luovutuksia koskeva sotarikosoikeudenkäynti Liittoutuneiden Valvontakomission vaatimuksesta. Vuonna 1949 Korkein oikeus antoi päätöksensä: Valpon jatkosodanaikainen päällikkö tuomittiin saamaan varoitus jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Seuraavana vuonna Korkein oikeus myös päätti, että valtion tulee suorittaa syytetylle korvausta yhteensä yli miljoona markkaa. Näin oli juutalaispakolaisten luovutuskysymys juridisesti saatu pois päiväjärjestyksestä. Kuoleman laiva s/s Hohenhörn herätti aikanaan runsaasti keskustelua ja yhden oikeudenkäyntiuhkauksen. Teos sai ilmestyttyään Valtion Tiedonjulkistamispalkinnon. Elina Sana on myös palkittu Tieto-Finlandialla myöhemmästä teoksestaan Luovutetut, joka kertoo laajemmin muiden luovutettujen koskettavista kohtaloista.