Antikvariaatti.net - tarjolla 963023 nimikettä

Tuhopolttolauantai oli siihen asti kovin Viipuriin kohdistunut palopommitus lauantaina 10. helmikuuta 1940.Venäläiset lähettivät siihen asti mittavimmat pommittajaosastot kaupungin kimppuun murtaakseen suomalaisten moraalia. Kaupunki paloi pahasti, eritoten Havin kaupunginosa puurakenteisena hävisi lähes maan tasalle. Tässä pommituksessa venäläiset käyttivät ensimmäisen kerran niin sanottuja lentotynnyreitä eli kasettipommeja (katso Molotovin leipäkori).Tässä pommituksessa tuhoutui paljon korvaamatonta, muun muassa Viipurin Nuorisoseuran toimitalo kaikkine arkistoineen ja juuri valmiiksi saatu yhdistyksen historia lähdeaineistoineen.11. helmikuuta – ”rumputulisunnuntai”Rumputulisunnuntai oli talvisodan Viipurin taistelun siihen asti tuhoisin tykistöpäivä 11. helmikuuta 1940.Tuskin oli edellisen päivän tuhoisa pommitus, Tuhopolttolauantai, mennyt ohi, kun jo uusi kauhu odotti: kauaskantava venäläinen tykki, Aavetykki, alkoi tulittaa kaupunkia satunnaisesti mutta tiuhaan.Tulitusta kesti koko päivän ja se tuotti pahoja vaurioita mutta odotettua vähemmän íhmishenkien menetyksiä. Eräs tunnetuimpia tuon päivän osumia tuli Viipurin kaupungintaloon, jossa ammus räjähti rahatoimiston tiloissa tuhoten ne täysin.Tulituksen tahti kiihtyi, kun radioaalloilta kantautui taiteilija Ella Erosen Tukholmasta käsin koko pituudessaan ja kuulijoiden mukaan tummalla äänellä ja suorastaan palavan rukouksen sävyllä lausuma Maamme-laulu koko pituudessaan. Kuitenkin välittömästi tämän päätyttyä tulitus loppui – koska esitys oli sijoitettu varta vasten Suomen taloudelliseksi tueksi järjestetyn Suomi–Ruotsi-jääpallo-ottelun alkuun ja ottelu radioitiin suorana Tukholmasta. Tapaus on eräs ensimmäisiä dokumentoituja todisteita venäläisten suuresta urheiluhulluudesta: jopa sotatoimi sai keskeytyä tällaisen ajaksi.Tulitus jatkui Suomelle tappiollisen ottelun päätyttyä aina hämärän tuloon asti, jolloin se laantui hiljalleen.Tämä päivä jäikin venäläisten kauhun aseen viimeiseksi varsinaiseksi näytöksi, joskin satunnaista ammuntaa koettiin vielä muutaman kerran. Kokonaan se loppui kun venäläinen kenttätykistö alkoi kantaa Viipuriin noin kaksi viikkoa myöhemmin. (Wikipedia)

Paavo Juho Talvela ( 1897 Helsingin maalaiskunta – 1973 upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen. Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies onnittelee Toivo Torsten Kaila a ( 1884 – 1961) suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija - Sähkösanoma 1954

Einar Ossian Sundström (1899 -1974 Yleisradion pääjohtaja onnittelee Toivo Torsten Kaila a ( 1884 Suodenniemi – 1961) suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija - Sähkösanoma 1954

Henrik (Heikki) Julius Linnove, sukunimi aik. Liljeroos (1879 Tampere – 1964 ) suomalainen pappi ja kirjailija onnittelee Toivo Torsten Kaila a ( 1884 Suodenniemi – 1961) suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija - Sähkösanoma 1954

Veikko Emil Aleksander Vennamo ( 1913 Jaakkima – 1997 , suomalainen poliitikko, Suomen maaseudun puolueen (SMP) perustaja ja puheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri onnittelee Toivo Torsten Kaila a ( 1884 – 1961) suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija - Sähkösanoma 1954

Aarre Simonen, Eino Kalima, Sakari Tohka ym 1950 tunnetut henkilöt onnittelevat veli Toivo Torsten Kaila a ( 1884 – 1961) suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija - Sähkösanoma 1954 n 45 kpl

21 x 30 cm lehti.