Antikvariaatti.net - tarjolla 1015362 nimikettä

15 x 21 cm.

20 x 27 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

15 x 21 cm.

19 x 24 cm.

15 x 21 cm.

15 x 18 cm.

13 x 19 cm.

14 x 22 cm.

14 x 22 cm.

21 x 30 cm. Sisältää myös muiden luksustuotteiden mainontaa.

Lotta-Svärd 1944 nr 13, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuvassa Suomen Marsalkka Mannerheim presidenttinä, Elsi Pelkonen - Luonteen kasvatuksesta, Karjalan kansan uusi evakkotaival, Greta Milk-Barrot - Bolshevikien viimeiset viikot Virossa v. 1941 (artikkelikuvassa Linda Tanni), Lottavainajia, ym.<br/><br/>21 x 30 cm.

Ripaskalinnut, 1978. 1. painos. Raisa Lardot oli tuskin viisivuotias joutuessaan jatkosodan jaloissa lähtemään vanhempineen ja sisaruksineenlapsuudenkodistaan, Soutjärven pitäjän Sokšun kylästä.<br/><br/>Raisa Lardot oli tuskin viisivuotias joutuessaan jatkosodanjaloissa lähtemään vanhempineen ja sisaruksineenlapsuudenkodistaan, Soutjärven pitäjän Sokšun kylästä.Siitä alkoi pienen vepsäläistytön henkinen evakkotaival.sillä Suomi, tuo unelmien maa, ei aina katsonutkaansuopeasti outoa kieltä haastavia heimolaisiaan.Harmaahirsien kotitalo vaihtui rottia viliseväänvinttikamariin, karamellin sijasta tökättiin kurkkuunkarvas pala: perkeleen saatanan ryssä. Rozasta tehtiinRuusu, Venerasta Valma, Tamarasta Taimi. Isä vietiinSiperiaan. Entä Raisa? Raisalla oli kaksi toivomusta: ollakiltti tyttö ja tulla hyväksi suomalaiseksi. >>Muttatämmöiset vähäpätöiset vepsäläiset, eivätkö he olleetkinkuin häiritseviä roskalintuja, mitä lienevät ripaskalintujasuoraan idästä...>>Raisa Lardot on kirjoittanut erilaisen sotakirjan. Se onkatkeran rehellinen tarina lapsuudesta joka katkesikesken. Yhteisyyden ja rakkauden unelmasta joka särkyikuin laine Äänisen pintaan.Postikulut 4,00 € ykkösposti / kakkosposti 3,60€ v. 2014.

Daniel Katz: Mikko Papirossin taivaallinen niskalenkki, epäromaani, Suomalainen kirjakerho, 1973, julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1972, sivumäärä 279.Tämä romaani tai epäromaani on hyvä ajankuvaus 1970-luvun alusta. Päähenkilö Mikko Papiross seikkailee yliopistossa metsästämässä luentojen alkumerkintöjä, notkuu hotellissa, on öljyjalostamolla tulkkina ja toimii arkistoapulaisena. Neliosaisen romaanin yhdessä osassa tarkastellaan yrittäjäsuku von Gylfenien historiaa ja nykyisyyttä.Kirja on kirjoitettu letkeän ironiseksi, siinä on varsin hyväntahtoista huumoria, kuten 1970-luvun "spedeilyssä", ja jotkin heitot osuvat varsin hyvin kohdalleen, osa huumorista enää vain haukotuttaa. Alku- ja loppusanat ilmentävät, että Mikko Papiross ja Hanna Ewig-Antilop menevät naimisiin ja eroavat, heillä on myös lapsi Juri. Koska kyseessä on epäromaani, näillä perusasioilla ei ole merkitystä, enemmän tämä on kertomus elämänvirrasta, ja välillä pintaan poreilee jotain kiinnostavaa.Tapahtumapaikkana ja -aikana on 1970-luvun alun Suomi Mikko Papiross kyllästyy aloitusmerkintöjen metsästykseen, ja pestautuu ranskan kielen tulkiksi Helsingin itäpuolelle rakennettavan suuren öljyjalostamon työmaalle. Päävastuu rakentamisesta on ranskalaisella yrityksellä, ja suomalaiset hoitavat aliurakoita. Mikon käännökset ja kulttuurierot aikaansaavat monia hauskoja tilanteita. Kohtaukset tuovat esiin kulttuurierot, tulkkauksen lisäksi vaikeuksia syntyy myös yksilöiden jääräpäisyyden vuoksi, ranskalaisten johtaja Pampucci ja suomalaiselta puolelta johtaja Räävälä osaavat olla tulkitsematta sekä heikkoja että vahvoja signaaleja. Pampuccin taustassa Algeriassa kasvaminen tuodaan esille, hänellä on vaikeuksia manner-Ranskassa asuneidenkin kanssa. Useiden neuvottelujen jälkeen saadaan pöytäkirjaan seuraava teksti.Putkilinjojen loppuun saattaminen suoritetaan yhdistettyjen sikäläisten, täkäläisten, meikeläisten, teikeläisten, heikeläisten ja muukalaisten normistojen mukaan ottaen erityisesti huomioon mitä Utrechtin rauhansopimusten ja Wienin kongresissa asiasta on päätetty,.. s 83jonka jälkeen Papiross irtisanoutuu tehtävästä, mutta luultavasti krakkaustornit ja putkilinjat saatiin valmiiksi joidenkin normien mukaan. Rakennetaanhan Suomessa nytkin voimalaa ulkomaalaisvoimin?Teoksen toisessa osassa tarkastellaan von Gylfen -suvun rahoja, ja mistä ne ovat peräisin sekä mistä yritys Biharcon on saanut kasvunsa, ja Konrad-vesa suunnittelee väitöskirjan kirjoittamista. Minusta tämä osio kuten kirjan loppuosa, missä Mikko on töissä arkistossa, on menettänyt kiinnostavuutensa, sosiologinen tutkimus ei ole enää näin suuressa suosiossa, eikä arkistossa ole enää paperikortteja. Toki paikalla on nauhakeloin toimiva IBM, eli atk-aikaan oltiin siirtymässä. Jo tuolloin se tuntui pomoja pelottavan.Teos päättyy vappuna torikävelyyn, missä Mikko kävelee poikansa Jurin kanssa ja Konrad von Gylfen tekee havaintoja. Punapuheita pidetään: Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa on ollut neuvottelun alla, ja sitä kommentoidaan" ... siksi ne jotka näkevät unta maamme liittämisestä Euroopan talousyhteisön kapitalistiseen sulatusuuniin ...." s.278Maailma on monelta osin muuttunut lännen EEC:stä on tullut monien valtioiden EU, joiden joukossa on myös euromaa Suomi. Kuka osasi sitä ennustaa vuonna 1972?

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2016