Taiteesta ja taistelusta : Tampereen työväen teatteri 1901-1918KirjaRajala, Panu, 1945-, kirjoittaja ; Tampereen työväen teatteriTammi 1991 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)Genre historiikitUlkoasu 423 sivua : kuvitettu ; 24 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Tammi 1991Luokitus udk 791/792udk 792(480)Aiheet Tampereen työväen teatteri.historiatyöväenkulttuurityöväenteatteritTampereValmistaja (Tampere : Tammer-paino)Lisätiedot Panu Rajala ; [julkaisija: Tampereen työväen teatteri]ISBN 951-30-9850-8 sidottu

Punainen Mylly on ainutlaatuinen kuvateos kotimaisesta revyyteatterista. Punainen Mylly – aluksi nimeltään Iloinen Teatteri – syntyi ja toimi sodanjälkeisessä Helsingissä kahden vuosikymmenen ajan. Sen rohkea pioneerihenki hurmasi yleisön kaikkialla Suomessa mutta suututti verottajan ja pari kertaa myös sisäministeriön. Punaisen Myllyn vetonaula oli baletti, joka taidoillaan ja vähäpukeisuudellaan veti suvereenisti vertoja Pariisin Moulin Rouge’n tyttörivistölle. Teatterissa esiintyi tähtiä Olavi Virrasta Lippe Hokkaseen ja Juliska Kokasta Tauno Marttiseen. Teatteri hävisi 1960-luvun kulttuurisessa murroksessa ja jätti jälkeensä vain muistoja – ja joitain hiiren nakertamia pölyisiä mappeja. Punaisesta Myllystä ei ole ollut juurikaan julkaistua tietoa saatavilla. Suomessa ainutlaatuisen teatterin historiaa on nyt saatettu julkisuuteen arkistolähteiden, haastattelujen ja aiemmin julkaisemattomien Vilho Uomalan valokuvien avulla. Teos on myös katsaus Ossi Elstelän elämäntyöhön kevyen teatterin saralla, ja se päivittää kuvaamme 1940- ja 50-lukujen kulttuurista selvästi rohkeammaksi ja uskaliaammaksi.

Muu(t) tekijä(t): Jouko Heinonen, Pirkko Koski ym.Sarja: Lahden historia 4:2; teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimiAsiasanat: kulttuurihistoria, teatterihistoria, museot, musiikinhistoria, kulttuurilaitokset, kulturhistoria, Music, musikhistoria, museer, kulturinstitutioner, Theater, Museums, teaterhistoria

Muu(t) tekijä(t): Jouko Heinonen, Pirkko Koski ym.Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Lahden historia 4:2; teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimiAsiasanat: kulttuurihistoria, teatterihistoria, museot, musiikinhistoria, kulttuurilaitokset, kulturhistoria, Music, musikhistoria, museer, kulturinstitutioner, Theater, Museums, teaterhistoria

Muu(t) tekijä(t): Jouko Heinonen, Pirkko Koski ym.Sarja: Lahden historia 4:2; teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimiAsiasanat: kulttuurihistoria, teatterihistoria, museot, musiikinhistoria, kulttuurilaitokset, kulturhistoria, Music, musikhistoria, museer, kulturinstitutioner, Theater, Museums, teaterhistoria

Viipurin ja muun Suomen teatteri. Suomalaisen Maaseututeatterin, Viipurin Näyttämön, Viipurin Kaupunginteatterin historia näyttämötaiteemme vakiintumisen ja kehityksen kuvastajana

Koko nimi: Viipurin ja muun Suomen teatteri : suomalaisen maaseututeatterin - Viipurin näyttämön - Viipurin kaupunginteatterin historia näyttämötaiteemme vakiintumisen ja kehityksen kuvastajanaMerkinnät: omistajamerkintä (leima)

Koko nimi: Viipurin ja muun Suomen teatteri : suomalaisen maaseututeatterin - Viipurin näyttämön - Viipurin kaupunginteatterin historia näyttämötaiteemme vakiintumisen ja kehityksen kuvastajanaMerkinnät: exlibris: E.S. Nokelainen

Muu(t) tekijä(t): Maria Helstola, Ilona RuohomäkiSarja: Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2015Asiasanat: historia, koulutus, kirjallisuus, koulu, opetus, koulut, äidinkieli, oppilaitokset, opetussuunnitelmat, teatterikasvatus, draamakasvatus, draamamenetelmät, teatteriopettajat

Kuvitettu teos Tallinnan teatteri- ja konserttitalo Estoniasta ja sen historiasta.

Muu(t) tekijä(t): Erkka LehtolaAsiasanat: historia, elämäkerrat, teatteri, arvostelijat

Muu(t) tekijä(t): Erkka LehtolaAsiasanat: historia, elämäkerrat, teatteri, arvostelijat

Muu(t) tekijä(t): Erkka LehtolaAsiasanat: historia, elämäkerrat, teatteri, arvostelijat

Muu(t) tekijä(t): Erkka LehtolaAsiasanat: historia, elämäkerrat, teatteri, arvostelijat

Muu(t) tekijä(t): Erkka LehtolaAsiasanat: historia, elämäkerrat, teatteri, arvostelijat

Miksi Dark Souls vetää puoleensa miljoonia pelaajia? Miten Grand Theft Auto koettelee moraalia? Mitä pelit kertovat meille maailmasta?Digitaalisia pelejä kritisoidaan viihteellisyydestä ja kaupallisuudesta, mutta niillä on oma vahva taiteellinen ulottuvuutensa. Pelaaja itkee, nauraa, suuttuu ja liikuttuu tehdessään valintoja pelin mikrokosmoksessa. Parhaimmillaan pelit saavat pelaajan myös kyseenalaistamaan, kysymään ja ottamaan kantaa.Pelitaiteen manifesti esittelee pelien maailmaa mukaansatempaavasti mutta astetta syvällisemmin, ravistellen vallitsevia asenteita. Teos pohtii pelien asemaa seitsemän vanhemman taiteen perillisenä. Kirjallisuus, teatteri, kuvanveisto, maalaustaide, musiikki, arkkitehtuuri ja elokuva yhdistyvät peleissä uudeksi taiteen muodoksi, jossa kokemus ja merkitykset syntyvät oman toiminnan myötä. Miksi tätä pelien ominta voimavaraa ei ole kehitetty täyteen mittaan?Vastausta etsittäessä kuljetaan Pongin ja Tetriksen yksinkertaisesta kauneudesta Civilizationin strategiallisuuteen ja merkkiteos Witcherin monisävyiseen kerrontaan. Teos avaa pelien maailmaa runsailla digitaalisten pelien historiasta poimituilla esimerkeillä. Se sopii innoittajaksi niin pelaajille ja pelinkehittäjille kuin kaikille kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneille.

Ajatus suomalaisista yhtenäisenä kansakuntana ja haave riippumattomasta Suomen valtiosta muodostui 1800-luvun aikana. Professori Hannu Salmi nostaa artikkelissaan esiin kaikki ne käännekohdat, jotka rakensivat Suomesta kulttuurikansakunnan. Suomalainen kirjallisuus, kuvataide, teatteri, elokuva ja musiikki olivat luomassa yhtä kansakuntaa.Dosentti Samu Nyström kertoo, mitä todella tapahtui vuoden 1917 kuluessa. Värikäs artikkeli kertoo kansakunnasta, jota koettelevat maailmansodan aiheuttama pula ja sisäiset levottomuudet. Dramaattinen vuosi näyttää ajautuvan kaaokseen, mutta Suomi tointuu lopulta antamaan itsenäisyysjulistuksensa.Teoksen artikkeleita on maustettu tietoiskuilla ja kuvituksella. Ne antavat monipuolisen kuvan kansallisen historiamme käännekohdista sekä Suomesta ja suomalaisuudesta valtion syntyhetkellä. Kansalliskirjaston kokoelmien avulla piirretään maasta ja kansasta kirjava kartta: kaikkien yhteiskuntakerrosten, eri aatteellisten ja uskonnollisten näkemysten ja eri puolilla maata asuvien suomalaisten ryhmäkuva

Upea tutkimus, hehkeä romaanillinen lukukokemus näyttelijättärien elämästä Bergbomin sisarusten johtamassa Suomalaisessa Teatterissa 1800-luvun lopulla.Suomalainen Teatteri loi Ida Aalbergista tähden ja seksisymbolin. Hänen varjoonsa jäi lukuisia hyviä näyttelijättäriä, joiden kautta Hanna Suutela valottaa 1800-luvun lopun Suomen intohimoja herättänyttä teatterielämää. Rivinäyttelijättärien elämän kuvaamisen myötä kirja kertoo myös suomalaisen naisen työ- ja kotiurien yhdistämisen historiaa. Yllättävät arkistolöydöt, kuten kirjeet ja kuvat elävöittävät lukunautintoa. Kuvien perusteella Suutela tarkastelee myös ajan kauneuskäsitystä. "Suomalaisen naisen ihanteeksi" luotiin rotupuhdas hahmo, jota ei koskaan ollut olemassa. Kiehtova teos saattelee lukijan keskelle Suomalaisen Teatterin kuohuvaa arkea. Hanna Suutela (s. 1967) on Draaman ja teatterin tutkimuksen professori Tampereen yliopistossa.

Upea tutkimus, hehkeä romaanillinen lukukokemus näyttelijättärien elämästä Bergbomin sisarusten johtamassa Suomalaisessa Teatterissa 1800-luvun lopulla.Suomalainen Teatteri loi Ida Aalbergista tähden ja seksisymbolin. Hänen varjoonsa jäi lukuisia hyviä näyttelijättäriä, joiden kautta Hanna Suutela valottaa 1800-luvun lopun Suomen intohimoja herättänyttä teatterielämää. Rivinäyttelijättärien elämän kuvaamisen myötä kirja kertoo myös suomalaisen naisen työ- ja kotiurien yhdistämisen historiaa. Yllättävät arkistolöydöt, kuten kirjeet ja kuvat elävöittävät lukunautintoa. Kuvien perusteella Suutela tarkastelee myös ajan kauneuskäsitystä. "Suomalaisen naisen ihanteeksi" luotiin rotupuhdas hahmo, jota ei koskaan ollut olemassa. Kiehtova teos saattelee lukijan keskelle Suomalaisen Teatterin kuohuvaa arkea. Hanna Suutela (s. 1967) on Draaman ja teatterin tutkimuksen professori Tampereen yliopistossa.

Sarja: Kemi teatterikaupunkina 1. osa; Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisuAsiasanat: historia, teatteri, kulttuurielämä, teatterihistoria, paikallishistoriat (historiikit), lokalhistoriker, kulturliv, teaterhistoria