Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, viimeistelemätön

Ester Lähde syntyi Oulussa, jossa hän myös vietti lapsuusvuotensa. Isä oli nahkurimestari ja äiti ompelija. Hän muutti perheensä mukana Tampereelle ollessaan kymmenvuotias. Hän opiskeli vuodet 1930–1932 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Koulussa hän tapasi tulevan aviomiehensä Ben Renvallin. Avioliitto kesti vuodet 1933–1943, jolloin Essi Renvall halusi eron miehestään.Essi Renvall debytoi vuonna 1933 ja hän sai kiitosta herkkänä lapsikuvaajana. Hän oli kuitenkin ansiotyössä mainospiirtäjänä, mikä viivytti ensimmäisen yksityisnäyttelyn syntyä. Kun se toteutui vuonna 1942, sai taiteilija WSOY:ltä tilauksen kolmestakymmenestä kirjailijamuotokuvasta. Näiden onnistuminen taas johti uusiin tilauksiin. Sodan jälkeen Renvall sai tehdäkseen monia monumentaalitöitä, kuten Uuno Kailaan patsas Heinolaan. Tunnetuin monumentaalityö on kuitenkin Rauhanpatsas (1968) Helsingin Eteläsatamassa.Essi Renvall kuoli vuonna 1979.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri.

4 x 16 cm.

Asiasanat: arkitektur, teater, kulturhistoria, utställningskataloger, gustavianska tiden, inredning, utställningar, snickare, gustaviansk stil, Gustaf III

Muu(t) tekijä(t): Yrjö Paalanen, Matilda Sirkkola ym.

Muu(t) tekijä(t): Ensio HarniAsiasanat: paikallishistoriat

Kuvan koko 5 x 6 cm (kuvapinta-ala), vanhaa Hokkanen Oy tehtaan varastoa, käyttämätön

Maiseman ja ympäristön esittämisellä on Suomen taiteessa yli kahdensadan vuoden perinteet. Ensimmäiset varsinaisiksi maisemamaalauksiksi katsotut teokset maassamme maalasi taiteilija Nils Schillmark vuonna 1787 Jyrängönvirran rannalla Heinolassa, josta oli noihin aikoihin tullut Kymenkartanon läänin hallintokeskus. Ajatus taidekirjasta syntyi kaupungin 150-vuotisjuhlien lähestyessä. suurin osa kirjaan valikoiduista teoksista onkin peräisin Heinolan kaupunkikaudelta, jonka katsotaan alkaneen vuonna 1839. Biedermeiermaalari Magnus von Wright kävi Heinolassa piirtämässä vuonna 1850 ja hänen jälkeensä täällä ovat maalanneet taiteilijat Arvid liljelund, Hjalmar Munsterhjelm, Verner Thomé ja Väinö Hämäläinen. Näiden lisäksi ovat Heinolaa kuvanneet monet vähemmän tunnetut taiteilijat, joiden joukosta on löytynyt useita lahjakkuuksia. Kuvitettu.Dimensiot: 25*17cm

Sarja: Aarni 31Asiasanat: talvisota, jatkosota, historia, sota-aika, hovioikeudet, tuomioistuinlaitos, vinterkriget, fortsättningskriget, krigstid, hovrätter, domstolsväsen

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, viimeistelemätön yläreuna.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva merkki, vaikka haalarimerkki, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväskylä, kuvapinta-ala noin 5 x 6 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva merkki, vaikka haalarimerkki, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväskylä, kuvapinta-ala noin 5 x 6 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva merkki, leikkaamaton, vaikka haalarimerkki, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväskylä, kuvapinta-ala noin 5 x 6 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva merkki, leikkaamaton, vaikka haalarimerkki, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväskylä, kuvapinta-ala noin 5 x 6 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväkylä, korkeus 14 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväkylä, korkeus 14 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväkylä, korkeus 14 cm.

Alkuperäinen 1960-70 -lukujen tuotantoa oleva viiri, valmistaja Hokkanen Oy, Jyväkylä, korkeus 14 cm.