16 x 23 cm.

2020:5 (n:o 322)- Kenraali Väinö Valven joulutervehdys- Kalervo Sipi: Vapaussodan Perinneliitto ry- Tapani Tikkala: Vuosi 2020 tulevaisuudelle- Vesa Määttä: Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 14. – 15.10.2020- Mikko Uola: Taustaa Tarton rauhalle- Paavo Mikkonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Kymen Lukolla (kuva)- Sirkka Ojala: Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle (seminaari Sastamalassa 14.10.2020)- Raimo Junttila: Tarton rauhan muistotilaisuus Porissa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhassa sinetöitiin Suomen itsenäisyys (seminaari Tampereella 15.10.2020)- Mikko Uola: Kun Vapaussodan Perinneliittoa perustettiin- Mikko Uola: ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan!”- Lasse Koskinen: Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka (Martti Häikiö: Hackzell - Karhunkaatajasta rauhantekijäksi)- Tapani Tikkala: Talvisodan sotasaalisnäyttely Sotamuseo, R. W. Palmroth ja Bure Litonius- Lasse Koskinen: Petsamon luostarin johtajamunkki joutui NKVD:n vangiksi (Elina Kahla: Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari)- Tapani Tikkala: Hevosen potku poisti luodin kädestä Otto Rantala Ylistaron Kainastolta- Seppo Posio: Vapaan isänmaan airut – suomenhevonen- Tauno Laine: Kokemukseni talvisodasta - Lasse Koskinen: Talvisodan päämajaa valmisteltiin viime tipassa Suomen tiedustelija Neuvostoliiton laivasaattueessa (Mikko Karjalainen: Mannerheimin päämaja - sodanajan johtoesikunta 1918-1944)- Lasse Koskinen: Suomalaisten sotilastietoja virtasi Moskovaan Jatkosodan tiedustelu-upseeri toimi vakoilijana (Seppo Konttinen – Kari Vitie: Kuolemaan tuomittu – vakoilija von Hellensin kohtalo)- Raimo Malkamäki: Eversti Werner Streib – yöhävittäjälennoston kehittäjä- Lasse Koskinen: Herman Göring kohosi lentäjästä natsijohtajaksi Ensimmäinen puoliso löytyi talvi-iltana Ruotsista, 1. osa (Heinrich Fraenkel – Roger Manvell: Herman Göring – nousu ja tuho, James Wyllie: Hakaristin rouvat – naiset kolmannen valtakunnan huipulla)- Mikko Uola: Raatteen tie: erilaisia muistomerkkejä- Jouni Koskela: Tampereen vankileiri 1918 (arv. Tuomas Hoppu: Toivon ja epätoivon aika – Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen)- Pertti Rampanen: Sissi-isku Mai Gubaan (arv. Toivo V. Narva, Raine Narva, Simo Liikanen: Katkaiskaa Muurmannin rata. Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat)- Vesa Määttä: Laurilan verikoirat 2 (arv. Kimmo Sorko: Laurilan verikoirat 2. Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940)- Juha Levonen: Mannerheimin Puolan vuodet (arv. Anna ja Jukka SoisalonSoininen: Mannerheim Puolan vuodet)- Vesa Määttä: Etulinjan reserviupseerin sotakokemukset (arv. Antti Rasilo (toim.): Osmo Rasilo: Vastuunottoa ja harkintaa. Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa)- Jorma K. O. Ignatius: Kotirintaman ratkaiseva merkitys (arv. Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Kotirintaman ratkaiseva merkitys)- Lottaperinteessä tapahtuu: Riitta Kokko-Parikka: Suomen Lottaperinneliiton liittokokous Lahdessa- Sirkka Ojala: Hilkka Greenin pitkä lottataival alkoi Vanajan lotissa 16-vuotiaana- Muistolaatta ilmavalvontalotille Aulangon näkötorniin 6.9.2010 (kuva)- Kuvakulma: Akateemisen Karjala-Seuran kunnianosoitus Helsingin Hietaniemessä 28.9.1940 (kuva)- Vesa Määttä: Raita Arvola (1932-2020)- Heikki Laurila: Isänmaallinen juhla Lempäälässä- Kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaari 90 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Veteraanin runo (Sakari Lahtinen)

Huuhaa Innanen, Alfa Romeo, partio postikortit, Pekka Viljanen, piippumuseo, säästölippaat, kiiltokuva, kondomipakkaus, liikekortit, 5000 mk 1939, lyijykynä keräilyn kohteena

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Taistelukoulu (TaistK, aik. TK) oli vuosina 1927–1992 toiminut Suomen puolustusvoimien oppilaitos, jossa annettiin monipuolista upseerikoulutusta eri vaiheissa oleville upseereille. Se yhdistyi vuonna 1992 Sotakorkeakoulun ja Kadettikoulun kanssa muodostaakseen Maanpuolustuskorkeakoulun.Koulu sijaitsi 1927–1939 Viipurissa, 1945–1947 Helsingissä, 1947–1949 Haminassa ja 1949–1992 Tuusulassa.

Selkänimeke: Helsingin yliopiston sankarivainajat 1939-1945

Vuonna 1939 Saksa murskasi nopeasti Puolan armeijan vastarinnan ja miehitti maan.

Selyksen yläosassa korjaus

Sidos hieman vino

1. Alhainen - Lieto 2. Loimaa - Ylänne