Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Historiallisia tutkimuksia 145Asiasanat: vanhasuomalaisuus, puolueet, nuorsuomalaisuus, myöntyväisyyssuunta

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kertomus elämästäAsiasanat: nuoret, festivaalit, liftaus, psykologiset romaanit, aikakausiromaanit, esikoisteokset

Paimenpojasta Turun yliopiston filosofian professoriksi nousseen Jalmari Edvard Salomaan (1891-1960) tie akateemiseen maailmaan oli pienoinen ihme aikana, jolloin useimmat professorit olivat lähtöisin ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluvista varakkaista perheistä.Arthur Schopenhauerin filosofia muodosti Salomaalle filosofian pääväylän. Jo hänen väitöskirjansa aiheena oli kahden 1800-luvun loppupuoliskon elämänfilosofisen pessimistin Schopenhauerin ja Eduard von Hartmannin filosofia. Schopenhauer ja Nietzsche eivät jättäneet Salomaata rauhaan. Hän julkaisi 26 vuotta väitöskirjansa jälkeen Schopenhauerin elämäkerran sekä pienoiselämäkerran Nietzschestä.Tässä seurassa Salomaan vuonna 1942 ilmestynyt J. V. Snellmanin elämäkerta tuntuu hieman hämmästyttävältä.Mitkä voisivat olla Schopenhaueria, Nietzscheä ja Snellmania yhdistäviä tekijöitä? Löytyykö heiltä niin sanottua ”suurta yhteistä linjaa”? Miten muut hänen käsittelemänsä filosofiat suhteutuivat tähän Salomaan pääväylän filosofiaan? Miltä niiden jättämä jälki näyttäytyy tämän päivän valossa tarkasteltuna?

Asiasanat: joulu

Muu(t) tekijä(t): Jaakko TuomikoskiAlkuteos: Zum ewigen FriedenAsiasanat: valtiofilosofia, politiikka, rauha, moraali

Asiasanat: sotahistoria, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ulkopolitiikka

Asiasanat: kansalaissota, itsenäistyminen, talouselämä, taloushistoria, sisällissodat, Tarton rauha, suurteollisuus

Muu(t) tekijä(t): Jorma AspegrenAsiasanat: hartauspuheet, saarnat, lestadiolaisuus, seurat, hengelliset laulut (kristinusko)

Menneisyys ei jätä Viktor Kärppää rauhaan. Hän on tappajan näköinen mies, ja häneltä pyydetään milloin suojeluapua milloin valaistusta hämäriin puuhiin. Lisäksi hänen omassa naapurustossaan liikkuu maahanmuuttajanuorten jengi, joka levittää piittamatonta uhkaansa.

Ava on kokenut tragedian, ja unohtaakseen menneisyytensä hän muuttaa ihastuttavaan vanhaan taloon hiljaisessa rannikkokaupungissa. Talossa kerrotaan kummittelevan, mutta Ava tuntee olonsa kotoisaksi- kunnes alkaa kuulla outoja ääniä. Ava epäilee jo omaa mielenterveyttään, kun aaveet eivät jätä häntä rauhaan. Pian käy selväksi että talo kätkee sisäänsä synkän salaisuuden: talossa häntä ennen asuneet naiset ovat kuolleet. Kaikki kyläläiset eivät suinkaan ilahdu, kun Ava päättää selvittää taloa ja kylää riivaavat mysteerit.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: kansalaissota, itsenäistyminen, talouselämä, taloushistoria, sisällissodat, Tarton rauha, suurteollisuus

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 145Asiasanat: vanhasuomalaisuus, puolueet, nuorsuomalaisuus, myöntyväisyyssuunta

Gunnar Forsström (1894 Mustio – 1958) oli suomalainen lasitaiteilija ja julistesuunnittelija. Hän suunnitteli kirkkojen ikkunoita. Hänen suunnittelemastaan Helsinki-julisteesta tuli vuoden 1950 Helsingin juhlavuoden virallinen symboli. Förlaget Bildkonst -kustantamolle hän teki kirjankuvituksia ja piirsi postikortteja. Hän maalasi ainakin 22 kirkon tai kappelin lasi-ikkunat, esimerkiksi Karjaan kirkkoon, Hietaniemen kappeliin, alttari-ikkunan Espoon tuomiokirkkoon

Kuuluisien ajattelijoiden ajatuksia sisältävä värityskirja