Muu(t) tekijä(t): Nils HylanderMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: vihannekset, viljelykasvit

Muu(t) tekijä(t): Mika WaltariAlkuteos: Og nu venter vi paa skib

Muu(t) tekijä(t): J. T. Nevalainen

2osainen

Asiasanat: arkielämä, uskonnot, zenbuddhalaisuus, elämänfilosofia, maailmankatsomus, henkisyys

Asiasanat: poliitikot, yhteiskuntapolitiikka, poliittinen päätöksenteko, puolueet, puoluepolitiikka, puolueohjelmat, politiker, partipolitik, partier, politiskt beslutsfattande, samhällspolitik, partiprogram

Muu(t) tekijä(t): Outi MennaAlkuteos: Se på oss nå

Lääkäriromaani, suomentanut Anja Lindqvist, omistus, kuvakansissa pientä taitetta, sivut siistit, ok lukukappale

Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Do dii! Auts töks töks! Apu-va! Onks Viljoo näkyny? Nyt äkkiä jotain sutinaa! Niin maan perusteellisesti! Televisiohuumorin hokemat kuuluvat sivistykseen, jota tarvitaan välitunneilla, grillijonoissa ja kahvipöydissä, eli suomalaisen arjen ytimessä. Tämän kulttuurin juuriin pureutuu Jukka Annalan uutuusteos Toopelivisio, joka kertoo kuinka repliikeistä tutut komediasarjat, hahmot ja sketsit ovat syntyneet. Television hupisarjojen ensyklopedia vie lukijat ajankohtaiselle nostalgiatripille Hanskista Velipuolikuuhun, Kummelista Julmahuviin ja Spedestä Reinikaiseen. Annala ei ole tutkimustyössään jättänyt yhtäkään kiveä kääntämättä saattaakseen suomalaisen tv-komiikan rikkaan perinnön yksiin kansiin. Mitä Turhapuro runoili jääkaapista? Kuka toivotti hyvää ötyä? Mikä on pääsiäishanukkaan resepti? Kymmenet näyttelijät, käsikirjoittajat ja ohjaajat paljastavat Toopelivisiossa aivoituksiaan kulissien takaa. Upeasti kuvitetussa tietokirjassa äänessä ovat lukuisat televisiokonkarit – niin Pirkka-Pekka Petelius, Neil Hardwick kuin Jukka Virtanenkin. Teos esittelee parhaat tilannekomediat ja sketsisarjat 1950-luvun lopulta aina nykypäivään asti.

Aurinkokunta on nyt ihmisen valtakunta, ja Maasta lähteneet eivät halua sinne takaisin.

Muu(t) tekijä(t): Jukka Aaltonen, Jouko K. Salminen ym.

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: pelastus, kääntymys

Muu(t) tekijä(t): Pirkkoliisa TuomolaAlkuteos: Nyttoväxter i färg

Muu(t) tekijä(t): Derek ParkerAlkuteos: Dreaming

Kukkotappeluja järjestänyt viinatehtailija, poliitikkoja ohjeistanut selvänäkijä, heimosotaretkeen osallistunut sirkustaiteilija... nyt tutustutaan Suomen historian jänniin naisiin!