Merkinnät: exlibris: Pirkko Sallinen

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 454Asiasanat: elämäntapa, elämänkaari, elämäkertatutkimus

Sarja: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja n:o 35Asiasanat: oikeustiede, julkisoikeus, eurooppaoikeus, hallinto-oikeus

Sarja: Ilo sõnastikAsiasanat: sanakirjat

Merkinnät: omistajamerkintä

Aarne Armas Mikola (ent. Nurmi, 12. joulukuuta 1901 Alastaro – 27. helmikuuta 1983) oli suomalainen taidemaalari. Saavutettuaan mainetta taiteilijana hän muutti aiemman sukunimensä Nurmen Mikolaksi.Mikola oli tuottelias taiteilija, joka maalasi muun muassa maisemia, kaupunkikuvia ja saaristoaiheita. Hänen teostensa värimaailma on rikas mutta hallittu ja peruspohjaltaan usein verraten yksinkertainen.Mikolan teoksia oli ensi kertaa julkisesti esillä Turussa vuonna 1920. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1917–1920.Mikola oli Turun Taiteilijaseuran perustajajäsen ja toimi myöhemmin monien vuosien ajan seuran ja sen kuvataiteilijoiden ryhmän johtokunnassa. Hän oli mukana myös Pro Arte -taiteilijaryhmän toiminnassa. Vuonna 1975 Mikolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1982.

Alexander Paischeff ( 1894 Viipuri – 1941 ) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja taidegraafikko.Paischeff opiskeli aluksi syntymäkaupungissaan Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulussa 1908–1912 sekä myöhemmin Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1912–1915. Paischeff kuvasi uransa alkuaikoina lähinnä eläimiä, erityisesti hevosia, mutta siirtyi myöhemmin maisemamaalauksiin, joita hän teki Helsingistä sekä kaupungin ympäristöstä. Akvarellien ja öljymaalausten lisäksi Paischeffin tuotanto käsittää grafiikkaa. Hän kuvitti erilaisia lehtiä ja kirjoja sekä teki myös postikortteja ja opetustauluja.Paischeff toimitti myös Suomen Taiteilijaseuran julkaiseman Kuvataiteilijamatrikkelin toisen laitoksen. Paischeffin puoliso oli vuodet 1917–1918 taidemaalari ja tekstiilitaiteilija Eva Anttila.

Muu(t) tekijä(t): Aune SuomalainenSarja: Otavan seitsemän markan sarja 6Alkuteos: The League of the Scarlet Pimpernel

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: psalmböcker

Maanviljelijöille tarkoitettu mutta ajatus on ollut samalla poistaa puute maatalous oppikirjoista. Mielenkiintoiseksi kirjan ehkä tekee aika kun olemme kuuluneet Venäjään

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja 87

Muu(t) tekijä(t): Eva SiikarlaAlkuteos: Valide

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 71

Sarja: Annales Academiae scientiarum Fennicae, Dissertationes humanarum litterarum 1Asiasanat: filosofia, filosofi, Science, Induction (Logic), Concepts

Muu(t) tekijä(t): Marja Sissonen, Pauli Sarelius

Ernesti Hentunen (1885 Pietari –1951 Helsinki) oli suomalainen asianajaja, lehdenkustantaja ja populistipoliitikko. Hentunen julkaisi pitkään Totuuden Torvi -sensaatiolehteä ja johti vuosina 1944–1951 perustamaansa Radikaalista Kansanpuoluetta.Vuonna 1928 Hentunen alkoi julkaista Totuuden Torvea, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin julkisesti poliitikkoja, kansanedustajia ja virkamiehiä taitamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja lehmänkaupoista. Hentunen tuomittiin lehdessä julkaistuista jutuista kahdesti vankeuteen. Hentunen aloitti 1945 Totuuden Torven julkaisemisen uudelleen. Totuuden torvi -lehteä julkaistiin pilalehtenä vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen 1958 saakka. Hentusen puoluetta ja Totuuden Torvi -lehteä voi pitää edelläkävijänä 1960- ja 1970-lukujen Veikko Vennamon SMP:n ja Urpo Lahtisen Hymy-lehden edustamalle populismille, jotka menestyivät jo huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä.

Ernesti Hentunen (1885 Pietari –1951 Helsinki) oli suomalainen asianajaja, lehdenkustantaja ja populistipoliitikko. Hentunen julkaisi pitkään Totuuden Torvi -sensaatiolehteä ja johti vuosina 1944–1951 perustamaansa Radikaalista Kansanpuoluetta.Vuonna 1928 Hentunen alkoi julkaista Totuuden Torvea, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin julkisesti poliitikkoja, kansanedustajia ja virkamiehiä taitamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja lehmänkaupoista. Hentunen tuomittiin lehdessä julkaistuista jutuista kahdesti vankeuteen. Hentunen aloitti 1945 Totuuden Torven julkaisemisen uudelleen. Totuuden torvi -lehteä julkaistiin pilalehtenä vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen 1958 saakka. Hentusen puoluetta ja Totuuden Torvi -lehteä voi pitää edelläkävijänä 1960- ja 1970-lukujen Veikko Vennamon SMP:n ja Urpo Lahtisen Hymy-lehden edustamalle populismille, jotka menestyivät jo huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä.