Teos esittelee 350 vuoden iän saavuttanutta Valkealan seurakuntaa sen elämää ja toimintaa siten, että on pyritty luonnehtimaan seurakuntaelämän ilmiöitä tuon ajanjakson aikana historiallisen ja hengellisen toiminnan näkökulmasta asiaa tarkasteltuna. Kuvitettu. Dimensiot 26 ¤ 18 cm.

Muu(t) tekijä(t): Tanja KielinenSarja: Viisas elämäAlkuteos: The five things we cannot changeAsiasanat: elämäntaito, onnellisuus, positiivisuus, elämänhallinta, tyytymättömyys

Afrikkalaiset muslimimerirosvot kaappaavat maailman suurimpiin kuuluvan öljy-yhtiön perijättären Hazel Bannockin laivan, kidnappaavat hänen 19-vuotiaan tyttärensä ja vaativat tähtitieteellisiä lunnaita. Poliittiset ja diplomaattiset syyt estävät kansainvälisiä tahoja puuttumasta asiaan. Hazel ottaa yhteyttä Hector Crossiin, joka on paitsi liikemies myös kovaksi koulittu taistelija. Yhdessä he päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä.

Muu(t) tekijä(t): Pauliina LunnaAsiasanat: ruokaohjeet, julkisuuden henkilöt, kalaruoat, kalastus, metsästys, riistaruoat

Muu(t) tekijä(t): Juha Virkki, Joe BergerAlkuteos: 101 things to do before you're fiveAsiasanat: huumori, lastenhoito, vanhemmuus, kotikasvatus, kasvatus, leikki-ikäiset, oppaat (teokset), lapset (ikäryhmät)

21 x 26 cm.

-joka uurre ja poraus- 1940-1990Orivesi on Asevarikko 6 kotipaikka. Sitä samaa Orivesi on ollut varikon kaikille perinnelaitoksille jo vuodesta 1940 lähtien.Mielenkiintoinen kirja asiaa harrastaville.

Taideteollisen korkeakoulun ympäristökuvausprojektin töiden esittelyä vuodelta 1982Sisältää Matti Saanion johdatuksen asiaan "Opetustapahtuma, josta tuli todellisuutta"

21 x 30 cm.

Kauniit kuvat ja asiaa muotoilusta.

Muu(t) tekijä(t): Virpi VainikainenMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)Alkuteos: Quilt a giftAsiasanat: käsityöohjeet, käsityöt, tilkkutyöt

Muu(t) tekijä(t): Virpi VainikainenAlkuteos: Quilt a giftAsiasanat: käsityöohjeet, käsityöt, tilkkutyöt

Asiasanat: Vaasa, valinnat, Unelmakartta

Merkinnät: omistajamerkintä

Suomen ensimmäinen vegaaninen keittokirja koko perheen makuun on täällä. Ravitsemusterapeutin kanssa koostettu teos auttaa arjen kiireessä.Jokainen haluaa ruokkia lapsensa mahdollisimman terveellisesti ja herkullisesti. Miten nämä kaksi asiaa yhdistetään? Entä miten lapset saa syömään enemmän kasviksia? Lapsiperheen vegaanikeittokirjaan on koottu kuuden viikon ruokalista yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa, herkuttelua unohtamatta. Reseptien lisäksi kirjasta löytyy tiiviisti perustieto lasten täysipainoisen vegaaniruokavalion toteuttamiseen sekä vinkkejä lapsiperheen arkiruokailun järjestämiseen ja helpottamiseen.Tekijäparina toimii suomalaisen kasvissyönnin voimakaksikko. Ruokabloggaaja ja palkittu keittokirjailija Elina Innanen on tullut tunnetuksi Chocochili-blogistaan. Lapsiperheen vegaanikeittokirja on Innasen kuudes keittokirja. Toimittaja ja tietokirjailija Suvi Auvinen on vegebisneksen haluttu huippuosaaja ja ammattipedagogi.

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Kaija LammiAsiasanat: syöpätaudit, elämänlaatu, potilaat, sopeutuminen