Asiasanat: historia

Muu(t) tekijä(t): Maire Pyykkö, Antonio Altarriba ym.

Muu(t) tekijä(t): Marja Mononen-Aaltonen, Markku Värtö ym.

Asiasanat: historia, kirjailijat, henkilöhistoria, poliittinen historia, myytit, poliittiset johtajat, sankaruus, arvot, venäläiset, hallitsijat, venäläisyys, ihanteet, historiankäsitys, pyhimykset ja pyhät

Sarja: Školnyi illjustrirovannyi slovarAsiasanat: sananparret, venäjän kieli, sanonnat

Asiasanat: historia

Asiasanat: historia, kirjailijat, henkilöhistoria, poliittinen historia, myytit, poliittiset johtajat, sankaruus, arvot, venäläiset, hallitsijat, venäläisyys, ihanteet, historiankäsitys, pyhimykset ja pyhät

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Merilentolaivue - Lentolaivue 6 sodassaErillinen Lentolaivue, myöhemmin Lentolaivue 36, Lentolaivue 6 ja Pommituslentolaivue 6, oli ainoa laivue, jonka nimi muutettiin kolmesti sotien aikana. Laivue toimi koko sotatoimien ajan merivoimien hyväksi, tehtävänä merialueen valvonta ja siellä esiintyvien vihollisten torjunta.Laivueen toiminnallisen kohokohdan muodosti vuoden 1942 avovesikaudella käyty sukellusvenesota. Toukokuun lopun ja marraskuun alun välillä tehtiin parikymmentä varmaa sukellusvenehavaintoa, joissa kaikissa hyökättiin syvyyspommein veneiden kimppuun. Laivueen 2. lentue ilmoitti kaudella upottaneensa hyvässä uskossa kymmenen sukellusvenettä, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen pääsy Venäjän arkistoihin osoitti, että vain neljä tosiasiassa upotettiin tai osallistuttiin niiden upottamiseen.Keväällä 1943 saksalaisten laskema kaksinkertainen sukellusveneverkko Porkkalan ja Tallinnan välissä esti täysin veneiden pääsyn siitä länteen. Loppusota kuluikin sitten yksitoikkoisessa päivystyksessä merialuetta valvottaessa.Talvisodan aikana laivueen kalustona olivat vanhentuneet Ripon-koneet. Välirauhan aikana koneet korvattiin sotasaaliiksi saaduilla ja Valtion Lentokonetehtaalla kunnostetuilla koneilla, päätyyppeinä Tupolev SB -pommittajat ja Polikarpov I-153 -hävittäjät. Avovesikausina kalustoa täydennettiin eri tavoin hankituilla vanhentuneilla vesikoneilla.Tässä teoksessa käsitellään myös tilapäisesti perustettu Lentolaivue 15, joka erikoistui ambulanssi- ja propagandalentoihin sekä sissien lentokuljetuksiin ja huoltoon vuoden 1941 etenemisvaiheen ja seuraavan talven ajan.

**Monena suomi maailmalla -kirjassa kerrotaan suomalaistaustaisista puhujista ja heidän kielestään eri puolilla maailmaa: Ruotsissa, Norjassa, Inkerissä ja muualla Venäjällä, Virossa, saksankielisissä maissa, Espanjassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.**Miltä suomi kuulostaa, mitä suomen kielelle on tapahtunut, onko se muuttunut maailmalla eri tavalla kuin Suomessa? Artikkeleissa kerrotaan vähemmistöjen historiasta ja nykypäivästä ja pohditaan, onko kieli vaipumassa unohduksiin vai elvyttävätkö uudet sukupolvet vanhempien kieltä. Niissä käsitellään monikielisyyden sosiologiaa, kielikontakti-ilmiöitä ja kielen variaatiota.**

Sis. sanakirjat vuosilta 1994-1999 : Kielet vuosiluku- järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: - Venäjä 1994 - Ranska 1994 - Unkari 1996 - Italia 1997 - Espanja 1999

Muu(t) tekijä(t): Hannu Tarvaharju

Muu(t) tekijä(t): Jorma SelovuoriMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: historia, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, autonomian aika

Muu(t) tekijä(t): Seppo RaudaskoskiAlkuteos: The Romanovs 1613-1918Asiasanat: tsaarit, keisarillinen venäjä