Neuvostoliiton puna-armeijasta (RKKA), jossa se toimi pioneeri- ja sapöörijoukkojen (insinöörijoukkojen) kaulusmerkkinä (petlitšnyi znak). Tunnus otettiin käyttöön 1920- tai 1930-luvulla, ja se oli käytössä aina toisen maailmansodan (suuressa isänmaallisessa sodassa) aikana.

Sarja: Historiallinen arkisto 145Asiasanat: talvisota, luovutetut alueet, kulttuuriperintö, sotarintama, omaisuus, puna-armeija, esineet, sotasaaliit

Asiasanat: jatkosota, historia, sotahistoria, taistelut, sotatoimet, hyökkäys, teloitus, sotilaskarkuruus, rintamakarkuruus, puolustus, puna-armeija, valtaus

Sarja: Snellman-instituutin B-sarja 49Asiasanat: talvisota, historia, sodat, sotahistoria, sotatoimet, puna-armeija

Vuoden 1943 taitetta voidaan pitää toisen maailmansodan käännekohtana, sillä Saksan armeijan eteneminen pysähtyi ja liittoutuneet ryhtyivät suuriin vastahyökkäyksiin sekä Stalingradissa että Pohjois-Afrikassa. Suomen poliittisen ja sotilasjohdon mielissä alkoi silloin vahvistua käsitys, että Saksa tulee häviämään sodan, minkä vuoksi oli elintärkeää päästä sodasta mahdollisimman pian irti mutta kohtuullisilla ehdoilla.Saksa ei hyväksynyt Suomen irtautumista itärintamasta. Neuvostoliitto puolestaan asetti vaikeasti hyväksyttävät ennakkoehdot rauhansopimukselle tai pelkälle aselevolle. Suomi oli pahassa puristuksessa keskellä suurvaltojen sotaa, vaikka sotilaallisesti tilanne vielä näytti kohtuullisen hyvältä ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä, joka saattoi maan katastrofin partaalle.Noista 70 vuoden takaisista dramaattisista vaiheista on kerrottu muistelmissa ja tehty päteviä tutkimuksia, mutta silti monet kysymykset ovat jääneet vastausta vaille. Valtiotieteen tohtori, eversti (evp) Pekka Visuri on etsinyt uuden lähdeaineiston pohjalta vastauksia kriittisiin kysymyksiin, ennen kaikkea siihen, miksi Suomen hallituksen rauhantunnustelut eivät onnistuneet ja miksi puna-armeijan hyökkäys pääsi niin pahasti yllättämään.

Myrskyisellä Suomenlahdella partioivat saksalaiset ja venäläiset sota-alukset, kun Raul Kuutma, Richard Oidekivi, Ants Lahi ja monet muut virolaiset nuorukaiset lähtevät vaaralliselle matkalle Suomeen. Heidän päämääränään on Suomen armeija, jonka he näkevät ainoaksi mahdollisuudeksi auttaa kahden pienen kansan selviytymistaistelua toisen maailmansodan jaloissa. Heidän johtajiensa päämääränä on johdattaa sotilaat pelastamaan Viro vielä ennen kuin Saksan ja Neuvostoliiton taistelut heidän kotimaassaan ovat ohi. Jalkaväkirykmentti 200:n miehet taistelevat Karjalan kannaksella kesällä 1944. Elokuussa 1944 miehet nousevat Hangossa laivaan. He palaavat auttamaan kotimaatansa, jossa puna-armeija on jo matkalla pohjoiseen... Mutta Neuvostoliitto miehittää Viron, ja kaikki yhteydet länsimaailmaan katkeavat lähes 50 vuoden ajaksi. Suomen-pojat - virolainen jääkäritarina on kertomus virolaisten vapaaehtoisen dramaattisesta matkasta Suomeen 1943-44 ja tapahtumista Virossa sen jälkeen. Samalla se on kertomus Virosta ja Suomesta, kahdesta kansasta toisen maailmansodan vuosina. Toimittaja Anne-Riitta Isohellan ainutlaatuiseen aineistoon ja haastatteluihin perustuva dokumentti on ensimmäinen laaja suomalainen selvitys Suomen jatkosodan virolaisten veteraanien vaiheista Suomessa ja Virossa.

Neuvostoliitto, puna-armeija, VenäjäUusi, käyttämätön

PAVLINA IVANOVNA KUZNETSOVA(1898-1941)Ensimmäisen ratsuväen armeijan 6. Chongar-divisioonan 35. ratsuväkirykmentin kuuluisa konekiväärimies.Sisällissodan ensimmäisistä päivistä lähtien hän taisteli Puna-armeijan riveissä..

Asiasanat: toinen maailmansota, armeija, puna-armeija, uniformu, uniformut, Uniforms and insignia of the Soviet Army (1918-1958)

Les Femmes de L’ombre – Female agents (2008)Viisi naisagenttia laskeutuu laskuvarjolla miehitettyynRanskaan. Heidän tehtävänään on hinnalla millä hyvänsä varmistaa liittoutuneiden maihinnoususuunnitelmat Normandiaan.Battle for Haditha – Hadithan taistelu (2007)Järkyttävä ja väkivaltainen Hadithan taistelu on tähän mennessä autenttisin kuvaus Irakin sodasta ja sen sanotaan olevan aikamme Ilmestyskirja Nyt.Katyn (2007)Hitlerin joukot hyökkäävät varoittamatta Puolaan, ja idässä rajan yli vyöryy Puna-armeija. Vastarinta luhistuu muutamassa päivässä, Puolan armeija on hajalla ja toinen maailmansota on todellisuutta.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.

57 x 86 cm juliste.